Piste (Zell am See)

Joulun alla ja aikana ja vähän jälkeenkin en jotenkin saanut itseäni bloggailemaan. Itseasiassa kaikki tietokoneisiin liittyvä jäi vähän vähemmälle. Mutta tässä siis vähän juttua laskettelureissustamme Zell am Seehen:

Zell am See sijaitsee Salzbugista hieman lounaaseen, siis aivan Alpeilla. Paikka oli todella kaunis ja luntakin löytyi riittämiin myös vuorien laaksoista. Lähtö Wienistä tapahtui hieman ennen ysiä junalla. Meitä oli 60 jotain vaihtaria ja muutama paikallinen Wienistä. Lisäksi seuraamme liittyi muutamia vaihtareita ainakin Grazista. Ja suomalaisten lukumäärä oli taas päätä huimaava. Joka puolella ryhmässämme kuului suomen kieltä. Mutta eivät ruotsalaisetkaan lukumäärässään paljoa suomalaisista jääneet, jos yhtään.

Sunnuntaina saavuttuamme Zell am Seehen ohjelmassa oli huoneiden jako ja välineiden vuokraus (niille, joilla ei omia välineitä ollut, kuten minulle). Päivällinen kuului maksamaamme hintaan ja oli buffet tyyppinen, eli siesovasta pöydästä sai noutaa. Buffetin teema oli italialainen keittiö ja pastat ja lasagnet olivat todella herkullisia. Illalla oli vielä Welcome-bileet. Klo 21-23 bileet olivat vain meille varatussa huoneessa, josta siirryttiin alakerran baariin. Itse lähdin ennen baariin siirtymistä nukkumaan, sillä en ollut saanut nukuttua kunnolla edellisenä iltana. Unet jäivät kuitenkin vähäisiksi myös nyt, sillä taaskaan nukkumisesta ei meinannut tulla mitään.

Aamulla väsyneenä raahauduimme buffet-aamiaiselle. Olimme Kirsin kanssa ilmottautuneet päivän mittaiseen lasketteluopetukseen, sillä halusimme hieman lisää vinkkejä ja varmuutta laskemiseen. Ja opetus oli todella hyvää! Ryhmiä oli kaksi, alottelijoiden ja meidän hieman edistyneimpien (alottelijat eivät olleet suksilla ennen olleetkaan). Teimme kaikenlaisia harjoituksia välillä ilman sauvoja ja välillä sauvoja heilutellen ties miten. Mutta se kaikki oli todella opettavaa. Tajusin ensimmäistä kertaa, millaisessa asennossa lasketellessa todella pitäisi olla ja miten sukset saadaan kääntymään ilman aurausta. :D Päivän päätteeksi päätimme osallistua opetukseen myös tiistaina. Ja tiistaina selvisimme useamman kerran jo punaiseksi luokitellusta rinteestä (sininen on helpoin, sitten punainen ja mustat aikastas jyrkkiä) (rinne = Piste saksaksi).

Heti maanantaina saimme myös huonoja uutisia. Belinda oli kaatunut ja satuttanut polvensa pahasti, eikä pystynyt enää laskettelemaan sen jälkeen. :( Onneksi luita ei sentään ollut mennyt poikki.

Maanantai-illalla oli tiedossa teemabileet, joista minulla ei ollut kovin suuria odotuksia aluksi, sillä teemana oli Playboy meets bunny. Olimme kuitenkin sonnustautuneet pupunkorvilla. Jotkut olivat nähneet vaivaa enemmänkin. Paras puku oli ehkä kuitenkin pojalla, joka oli kiinnittänyt pelikortteja paitaansa. :D Ja olihan meillä ennakkoluuloistani huolimatta aikastas hauskaa. Tiistaiaamulla väsymys oli entistä suurempi, sillä yö jäi yllättäen taas lyhyeksi.

Tiistain opetus oli jo paljon laskemispainotteisempaa kuin maanantain harjoituspainotteinen. Mutta kivaa oli taas. Aurinko paistoi ja kylmä ei ollut ainakaan. Kuuma tuli välillä. Rusketusrajoja kasvoihin ei kuitenkaan ehtinyt ilmestyä, ehkä kiitos aurinkorasvan. :) Muut kaverimme olivat lähteneet Kapruniin läheiselle jäätikölle. Itse ei tullut nyt sitten käytyä siellä ollenkaan. Illallisena oli itävaltalaista ruokaa, ja huhhuh. Sitä katseli niitä ruokia ja mietti, että eihän tässä ole mitään, mikä näyttäisi kovin herkulliselta. Rasvaisia, epämääräisen näköisiä lihaklönttejä vain. Mutta kyllä sitä taas sai mahansa täyteen. Tiistai-illan bileiden teemana oli Hawaii Night.

Keskiviikkona heräsin älyttömään kurkkukipuun. Olo oli muutenkin kipeä ja heikko, joten päätin jättää laskettelun väliin elätellen toivoa, etten tulisi pahemmin kipeäksi. Meidän huoneesta tulikin sitten oikein sairashuone kun minun ja Belindan lisäksi huoneeseen majoitettiin flunssainen tai mahatautinen tai joku sellainen usalainen tyttö. Pelkäsimmekin, että saamme vielä jonkun mahataudin, mutta onneksi selvisimme ilman. Lähtö Zell am Seestä oli viiden aikaan päivällä. Yhdeltätoista oltiin lopulta Wienissä ja vähän ennen puolta yötä olin kotona. Mutta en voinut mennä vielä nukkumaan. Piti purkaa laskettelu kamat ja pakata Suomen joululomaa varten, sillä lento Suomeen lähti klo 10.30 a.m.. Vähän jokseenkin väsytti torstaina Suomessa. Flunssa aaltoili, mutta lopulta paheni niin, että lauantaina olin alkupäivän melko huonossa kunnossa. Onneksi jo illalla alkoi olo parantua.

Siirappia

Viikko käynnistettiin leffa-illalla. Suunnattiin leffateatteriin katsomaan Madagascar 2 (ja ihan englannin kielisillä äänillä). Se oli todella loistava!!!! Sai nauraa koko hinnan edestä. Ja edelleen musta ne pingut on ihan parhaita! :D

Tiistaina jatkettiin joulumarkkinakierrosta ja lähdettiin tutustumaan Schönbrunin markkinoihin. Näky oli lumoava! Ehdottomasti kauneimmat joulumarkkinat, missä kävin! Myös Rathausen markkinat on hienot, mutta siellä alkaa olla jo ehkä liikaakin kaikkea erilaista valoa ja koristetta. Schönbrun oli pelkistetympi ja upeasti valaistu linna oli todella mahtava tausta pienille kojuille! Auringon valossa nähtynä en ole nimestään huolimatta pitänyt Schönbrunia niin schöninä, mutta nyt... Taaskaan ei paikka kuvassa näytä yhtä kauniilta, mutta tässä yksi kuitenkin:


Joulumarkkinoista jäi nyt kiertämättä ainakin Belvederin markkinat.. mutta pitääpähän sitten varmaan tulla joku toinen joulu käymään niillä. ;)

Perjantaina järkättiin suomalaistyttöjen voimin suomalaiset pikkujoulut, johon kutsuttiin siis kaikenmaalaisia kavereitamme. Valmistelut alkoivat jo viikolla, kun yritettiin löytää siirappia pipareita ja porkkanalaatikkoa varten. Mutta mahdotontahan se oli! Täällä ei vaan ole tavallista siirappia. Minä ja Kirsi kierrettiin kauppoja siirappia kyselemässä. Myyjät vaan katsoi meitä hölmöinä kun yritettiin selittää, mitä haetaan. Siirappi kun on kuulemma jotain, mitä sekotetaan veteen ja sitten se juodaan? Waaas? Loppujen lopuksi päätettiin yrittää tehdä siirappia itse. Se oli ihan mielenkiintoista. Torstaina minä ja Kirsi teimme piparitaikinan ja torut Kirsin luona. Sokeria sulatettiin ja lisättiin vähän vettä. Seos näytti ihan siirapilta, mutta alkoi heti jähmettyä kun sen kaatoi muiden pipariainesten sekaan. Päädyimme lämmittämään "siirapin", sokerin ja rasvan vielä kerran yhdessä.. ja johan alkoi homma luistamaan! Pipareista tuli oikein hyviä ja leivottavuuskin oli kuulemma hyvä! :D Tein sitten perjantaina porkkanalaatikkoa vartenkin "siirappia" itse. Eli sokeria, vettä rasvaa. Ja porkkanalaatikkokin onnistui loistavasti!

Perjantaina tuli kuitenkin hieman takaiskujakin. Meillä (minulla ja Tiialla) oli yhden blokkikurssin viimeset luennot. Tentti olisi pitänyt olla 19.12. mutta kun ei olla täällä sillon enää, niin luennoitsija oli luvannut, että saadaan kysymykset kotiin ja voidaan vastata niihin kotona. No, kysymykset jaettiin ja sitten luennoitsija sanoi, että on viiteen asti koululla ja ne pitää siis palauttaa hänelle henk.koht. Ei mitään sähköpostilla. Olin luottanut siihen, että teen tentin lauantaian, joten tuli vähän kiire! Onnistuin kuitenkin ainakin jotain söhertämään ja palauttamaan tentin ajoissa. Katsotaan miten se menee läpi vai meneekö...

Tentin teon jälkeen suuntasin taas Kirsille tekemään loppuja ruokia. Kirsi, Sanna ja Anna olivat siellä jo ahertaneet kolmesta lähtien. Ja lopulta meillä olikin upea saalis ruokaa: Lohirullia, rosollia, porkkanalaatikkoa, lihapullia, riisipuuroa, joulutorttuja, pipareita ja tietysti glögiä.


Vieraat saapuivat, syötiin juotiin ja juteltiin. Ja kivaa oli. Jossain vaiheessa myös itse joulupukki tuli käymään ja tietysti jakamaan pieniä lahjoja! Alla olevassa kuvassa siis me ja joulupukki punaisessa paidassa ja mustassa takissa (ja ilman partaa, kaipaa se joulupukkikin vaihtelua), harmi vain, että suomalainen Pekka oli juuri kadonnut jonnekin joulupukin vierailun aikoihin, eikä ehtinyt pukkia näkemään ;)

Huomenna aamulla Zell am See:hen laskettelemaan! :D Takaisin tullaan keskiviikkona yhdentoista jälkeen illalla. Torstaina aamulla lähtee lento Suomeen, että kauheesti ei varmaan ehdi nukkua.. muttamutta.. katsellaan.

Jos on jotain asiaa, niin puhelimella saa kiinni. Otan myös Suomen liittymän mukaan Zell am Seehen!

Kulttuuria, joulua ja Ubahn-bileet

Joulu lähestyy. Täällä se näkyy mm. lukemattomina joulumarkkinoina. Jokaiseen paikkaan, jossa vain on tilaa vähintään muutamalle kojulle, on pystytetty joulumarkkinat. Lähinnä kojut ovat täynnä kaikenlaista tilpehööriä ja joulukoristetta, mutta on joukossa myös ihan mielenkiintoisia esineitä. :) Lisäksi markkinat on todella kauniin näköisiä, varsinkin illalla, kun jouluvalot pääsevät oikein oikeuksiinsa. Kojuissa myydään myös Punschia ja Glühweinia, jotka ovat täkäläisiä joulujuomia, lämpöisiä sellaisia.

Spittelbergin joulumarkkinoilla juomassa Punschia: saksalainen Jule, belgialainen Leen, ranskalaiset Elena ja Celine, itävaltalainen tyttö, jonka nimeä en muista, portugalilainen Filipe ja minä

Tiistaina Punschin ja Glühweinin juomisen jälkeen suunnattiin Ubahn- eli metrobileisiin. Joku oli luonut facebookissa tapahtuman, jonka idea oli, että pidetään bileet metrovaunussa. Tapaaminen oli yhdentoista aikoihin metrolinha U6:n toisella pääteasemalla. Siitä juhlijat hyppäsivät kaikki samaan vaunuun. Bileet kestivät pääteasemalta toiselle ja porukkaa oli yhden suuren vaunullisen verran! Älytön, mutta myös älyttömän hauska idea! Ihmiset joivat olutta ja lauloivat ja tanssivat! :) Me matkasimme Florisdorfin asemalta Westbahnhofille asti, eli emme koko matkaa. Siitä vaihdoimme Simmeringiin menevään metroon, jossa siis ei ollut bileitä. :) Sain napattua metrossa myös melko kivan videon pätkän, mutta sen lataaminen tänne ei jostain syystä onnistunut (syytän huonoa ja hidasta nettiyhteyttä!).

Bilemetrovaunu täynnä ihmisiä :)

Kulttuuria on tullut myös harrastettua. Kaksi viikkoa sitten käytiin Staatsoperassa katsomassa Taikahuilu. Se oli ihan kiva, mutta olimme seisomapaikoilla, jotka oli ahdettu ihan täyteen. Oli kuuma ja ilma tosi huonoa, joten minua alkoi pyörryttää. Osa oopperasta menikin sitten jokseenkin ohi siinä huonossa olossa. Loppua kohden ihmisiä alkoi kuitenkin jo lähtemään, minkä seurauksena ilma parani ja samoin oloni. Tämän viikon perjantaina oli vuorossa balettia. Käytiin katsomassa Pähkinänsärkijä Volksoperassa. Taas oltiin seisomapaikoilla, mutta ne eivät olleet niin täynnä, eikä baletti kestänyt kuin kaksi tuntia, joten seisominen ei tällä kertaa aiheuttanut ongelmia. Baletti oli todella kaunista katsottavaa. Paikalla oli tooodella paljon lapsia, ja Pähkinänsärkijä osottautuikin erittäin kevyeksi ja lapsillekin sopivaksi baletiksi.

Lauantaina suunnattiin ESN:n (se Erasmus Student Network) järjestämälle reissulle Steiermarkiin eli etelä-Itävaltaan. Kohteena oli ensin paikallinen kurpitsansiemenöljymylly. En ensin ollut kovin innoissani tästä kohteesta, mutta vierailu oli todella mielenkiintoinen! :) Nyt sitten tiedetään, miten kurpitsan siemenistä saadaan aikaiseksi öljyä. Saatiin myös maistella öljyä ja eritavoin kuorrutettuja kurpitsan siemeniä. :) Seuraavaksi suuntasimme Zotterin suklaatehtaalle. Yllätys oli suuri, sillä saimme selville, että suklaa voi olla pahaa ja sit voi olla tarjolla liikaa! :S Eli siis maisteltavana oli jos jonkin näköistä ja makuista suklaata. Kierroksen lopuksi alkoi jo vähän ällöttämään. Varsinkin kun ei ollut syönyt aamupalaa kummempaa vielä päivän aikana. Maisteltavana oli myös 100% kaakaolitkua.. Siis ilman sokereita sun muita. Litku näytti ihan suklaalta, mutta maku oli todella kitkerä ja paha. Myös ihan suklaat joiden kaakao osuus oli 70% tai yli olivat todella kitkerän makuisia, eivätkä todellakaan hyviä. Kierroksen lopuksi oli mahdollisuus ostaa tehtaan suklaita, mutta lievän suklaan yliannostuksen saanena jätin mahdollisuuden käyttämättä.

Suklaatehtaalta suunnattiin läheiselle Riegersburgin linnalle. Mitään en linnasta tiedä, mutta maisemat oli todella hienoja. Linna oli todella vanhan näköinen ja seisoi korkealla kukkulan laella.

Hier ist Steiermark

Linna taustalla, edessä ranskalainen Katrin, suomalainen Anna, ranskalainen Philippe ja minä

Kukas se sieltä kurkkii? Linnan pihalla ollaan

Linnalta syömään paikalliseen Heurigeniin ja sitten kohti Wieniä. Wienissä täällä meidän Simmeringin opiskelija-asuntolan party-huoneessa oli meneillään Suomi-bileet itsenäisyyspäivän kunniaksi. Eräät täällä asuvat suomalaiset tytöt olivat järjestäneet sen. Olin odottanu, että paikalla olisi ollut todella paljon porukkaa, sillä olin kuullut, että tytöt odottivat noin 40-50 osallistujaa. No olihan siellä porukkaa, muttei ihan noin paljoa. Omia kavereita löytyi ihan kivasti, siis ihan kaiken maalaisia kavereita :) Ilta sujuikin sitten ihan rattoisasti. Kahdentoista aikaan suurin osa porukasta lähti, jotta ehtivät vielä viimeisillä metroilla. Loppujen lopuksi tanssinkin sitten mooonen ruotsalaisen, yhden belgialaisen ja yhden saksalaisen kanssa lähes tyhjän partyhuoneen lattialla. Mutta se oli kivaa. :)

Alician (eli kämppiksen) kanssa ei ole mennyt ihan ruusuisesti tänä viikonloppuna. Perjantaina palatessani baletista löysin kämpästämme ehkä noin 15 espanjalaista!! Alicialla oli bileet! Ei siinä mitään. Olihan perjantai-ilta ja he lähtivät jo puoli kahdentoista aikoihin kohti baaria, mutta periaatteesta olisi ollut kiva, jos Alicia olisi viitsinyt sanoa minulle asiasta jotain vähän etukäteen. Lisäksi luulen, että Alician kavereiden mielestä tein jotain todella huvittavaa, mutta koska he puhuivat espanjaa, mitä se oli! Sekin todella ärsytti! Puoli kuudelta aamulla Alicia kavereineen palasi tänne, huusivat skypeen ja lauloivat niin, että heräsin taas. Itsellä oli lauantain reissun takia herätys puol seitsemältä, joten nukuttua tuli sellainen vajaa 6 tuntia! Eilen kun tulin reissusta, yritti Alicia olla melko ystävällinen. En ollut kotona kuin 5min, juuri sen verran, että vaihdoin vähän juhlavampaa päälle ja meikkasin. Alicia yritti tarjota minulle olutta, eikä meinannut millään uskoa, etten tykkää oluesta. Kun tulin kahden aikaan yöllä kotiin ja menin harjaamaan hampaitani, huomasin että hammasmukissani oli oman hammasharjani lisäksi vieras hammasharja. Pimahdin täysin!!! Kirjotin todella vihaisen viestin, jonka teippasin hammasharjaan kiinni. Lisäksi tuli hieman paiskottua ovia sun muuta sellaista. Tänään en ole Alician kanssa jutellut, mutta pitää kyllä selvittää vähän asioita!

Puola, Krakowa

Viikonloppuna 28.-30.11. suunnattiin Puolaan Krakowaan. Matkan oli järjestänyt ESN eli Erasmus Student Network. Matkassa oli siis opiskelijoita paljon muistakin yliopistoista kuin teknillisestä. Meitä oli bussillinen eli 54 henkeä. Lähtö tapahtui perjantaina viideltä aamulla! Kyllä aamulla! Silloin ei kulkenut vielä metrotkaan ja lisäksi meillä oli epäselvyyksiä yöbussien kanssa, joten tilasimme yhden ranskalaisen, belgialaisen ja kahden suomalaisen voimin taksin.

Matkaohjelman mukaan meidän olisi pitänyt olla puoli kymmenen-yhdentoista aikoihin aamupäivällä Krakowassa. Niin ei kuitenkaan ollut. Matka kesti yhdeksän tuntia!! Ajoimme joitain pieniä katuja, joilla monilla oli nopeusrajoituksena 50-60 km/h! Ei hajuakaan, miksi! Eräs ESN:n tyyppi oli sanonut, että krakowalainen järkkäri olisi tiennyt jo aikaisemmin, että matka kestää ainakin 8h. Tämä sama krakowalainen oli järjestänyt kaiken, mm. aikataulun, joten emme oikein ymmärtäneet, miksi hän ei ollut ottanut ajoaikaa huomioon aikataulussa. Meillä olisi pitänyt olla aamupala Krakowassa aamupäivällä. Söimme aamupalaa sitten kahden jälkeen. Tämän jälkeen 2-3h opastettu kiertokävely supistui puoleen tuntiin, sillä jouduimme lähtemään lounaalle! :S Ehdimme kiertää vain aivan keskustan "keskustorin" ja nähdä nopeasti Euroopan toiseksi vanhimman yliopiston (jossa oli opiskellut mm. Kopernikus).

Minä, ranskalainen Delphine, belgialainen Leen, ruotsalainen Belinda ja suomalainen Kirsi Krakowan "keskustorilla". Takana vanhan kaupungintalon torni.

Hostellimme oli aivan tämän "keskustorin" laidalla. Siis ihan Krakowan keskustassa, mikä oli todella kiva! :) Lounaan jälkeen kävimme nostamassa Puolan zloteja ja ruokakauppaan. Perjantaina syömistä riitti sillä illalla oli vielä illallinen. Lauantaiksi oli kuitenkin merkattu vain pizza-partyt illalle ja sunnuntaille ei mitään, joten ostimme ruotsalaisen Belindan kanssa puokkiin eväiksi leipäpakkauksen, marmeladia ja Nutellaa. Lisäksi minulla oli mukana mandariineja ja omenoita.

Niin perjantai illalla oli siis luvassa Highlander Evening eräässä ravintolassa. Ruoka ei oikein maistunut, sillä olimme juuri syöneet muutaman tunnin sisällä myös aamupalan ja lounaan. Ravintolassa oli myös perinteisiin pukuihin pukeutunut puolalaisryhmä, joiden tehtävänä oli kilpailuttaa ja tanssittaa meitä. Ihan kivalta näytti. Itseäni kyllä lähinnä väsytti, sillä herätys aamulla oli ollut melkoisen aikainen, eikä bussissa kuitenkaan kunnolla saanut nukuttua. Osa jatkoi illallisilta vielä baariin, mutta minä liityin porukkaan, joka suuntasi hotellille nukkumaan.

Lauantaina oli vuorossa suolakaivos lähistöllä. Kierros kesti noin 3h ja kattoi 1-2% kaivoksesta. Rappusia oli paljon! Ja suolaa seinät ja katot täynnä. :) Kaivos ei ole enää toiminnassa, mutta oli ihan nättiä ja hienoa nähtävää. Kaivoksessa oli patsaita ja kauniisti kaiverrettuja saleja. Ja jopa iso kirkkosali, joka oli todella näyttävän näköinen.

Suolakaivoksen jälkeen meillä oli vapaa-aikaa ja suuntasimmen kiertämään Krakowaa, koska se kaupunkikierros jäi todellakin melko lyhyeksi. Valitettavasti myös pimeys saapui melko pian, joten suurin osa kiertelystämme tapahtui jo pimeässä. Edelleen harmittaa, että opastettu kierros jäi, sillä siitä olisi varmasti saanut paljon enemmän irti kuin yksin kuljeskellessamme. Kävimme kuitenkin keskustan kirkossa, jossa kuulemma on suurin goottialttari (ja tietoläystäke löytyi myös suomeksi!!!) ja katselemassa Krakowan linnaa. Krakowa on siis todella nätti, mutta myös todella vanha kaupunki! Kaikki rakennukset eivät ehkä enää olleet aivan kukoituksensa huipulla.. Lauantai illalla oli vielä pizza-partyt hostellilla, jonka jälkeen suuntasimme baariin.

Odottelua, onneksi oli uno-kortit mukana :D

Jokseenkin oli huvittavaa, kun yksi puolalainen tuli sanomaan, että kohta lähdettäisiin yhteen baariin. Baari oli kuulemma melko kaukana ja siellä on huonoa musiikkia, mutta sinne mennään nyt kuitenkin! :S No ei se nyt niiin kaukana ollut. Baari oli vinyl bar nimeltään ja musiikki oli ihan kivaa vaihtelua! Välillä 90-lukua ja välillä 70-lukua ja kyllä sieltä jotain nykypäivän hittejäkin tuli. :) Oli myös kiva tanssia taas pitkästä aikaa.

Vinyl bar

Sunnuntaina piti olla lähtö puol kahdeksan Auschwitch-Birkenauta kohti. No lähtö myöhästyi sitten tunnilla, kun krakowalainen pääjärkkäri ei ilmestynyt paikalle. Lopulta hänet saatiin kiinni ja kuulla, että hän on kuulemma kipeä eikä ole tulossa... Ookkei.

Minua oikeastaan pelotti se Auschwitsch vierailu aika paljon. Olin kuullut kauhukertomuksia.. Mutta mitä siitä oikein voi sanoa.. Ei mitään. Kauheaa! Älytöntä! Ei sitä pieni ihminen ymmärrä.

Matka takaisin Wieniin ei onneksi kestänyt 9h. Tällä kertää käytimme moottoriteitä. Edelleen kyllä väsytti ja suuri osa matkasta kului nukkuessa. Ja väsytti edelleen kotona, joten nukuin yli kymmenen tunnin yöunet. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen reissuun. Meillä oli (enimmäkseen) hauskaa kuitenkin ja nähtiin ihan kohtuullisesti. :)

Pikakertaus edellisten viikkojen tapahtumista

Opiskelua! Kyllä! Täällä harrastetaan myös sitä. Toissaviikon keskiviikkona alkoi ensimmäin blokkikurssi (intensiivikurssi) eli luentoja oli ensin ke klo 17-19.30 ja sitten to-pe 9-17 (kahden tunnin ruokatauko välissä kylläkin). Luennoitsija oli todella herttainen vanha setä. Ja puhui selkeästi! Kerrankin. Oli myös todella huomaavainen vaihtareita kohtaan. Sanoi, että voimme käyttää kokeessa englantiakin. Ja sitten se puhui yhtäkkiä suomea! Joo! Yhtäkkiä kesken vaihtaripuheiden herra sanoi "Hyvää päivää"! Hänen tyttärensä asuu Suomessa.. Vähän hienoa! :D Kurssin aiheena siis uusiutuvat energialähteet ja asia on mielenkiintoista. Laittaa miettimään taas tätä maailman menoa: mm. että 30% maailmanväestöstä käyttää yli 70% tämän hetken energiaresursseista. Tentti kurssista oli nyt maanantaina (eli eilen) ja se oli suullinen.. Vähän jänskätti ensin, mutta hyvinhän se sitten meni. Tentti pidettiin ryhmissä. Meitä oli kolme, minä, Tiia ja joku paikallinen poika. Itseltä katosi sanasto lähes täysin (tehtiin siis saksaksi proffan enkkutarjouksesta huolimatta). Tuntui, että ainakun proffa kysyi, niin kyllähän minä tiesin asian, mutta saksankieliset sanat olivat kadonneet. Ja sanat olisi pitänyt olla tiedossa, sillä kaikki materiaali oli saksaksi ja sitä oli juuri päntätty.. Itävaltalainen poika puhuikin sitten paljon meitä enemmän. Kaikki saatiin kyllä parhaat arvosanat (eli täällä 1).. :D Eli ekat opintopisteet plakkarissa!

Porukat vieraili täällä toissaviikolla. Saapuivat torstaina ja lähtivät sunnuntaina. :D Hotelli sijaitsi sähkörakennuksen ja teknillisen yliopiston päärakennuksen välissä niin, että matkaa luentosalista hotelille oli ehkä 200m :D Hieman ongelmia tuotti ravintoloiden löytäminen. Mutta muuten oli kivaa! Käytiin Rathausella juuri avatuilla joulumarkkinoillakin. Niille ja muille joulumarkkinoille pitää päästä vielä lisää tutkimaan. :)

Tämän viikon alku kului myös opiskellessa. Energieökonomie-kurssin harkka oli palautettava keskiviikkona. Se ei ollut varsinaisesti vaikea, mutta avoistani ei vaan millään meinannut löytyä sellaista talousvaihdetta, joka olisi osannut selittää saaduista käyristä jotain. Insinööri minussa vaan sanoi, että laskut on laskettu ja niistä käyristähän kaiken nyt näkee. Tiia joutui mooonta kertaa sanomaan, että niistä pitää selittää kaikkea, mikä tuntuu ehkä ihan itsestään selvyydeltä. No tuli sinne sitten jotain riipustettua. Toivottavasti sitä mitä assari odotti.

Viime viikko meni opiskelujuttujen lisäksi kipeillessä. Keskiviikkona tuntui ensimmäistä kertaa suurempaa oireilua flunssasta. Kunnolla se alkoi kuitenkin vasta torstaina. Kurkku kipeä ja heikohko olo. Torstai-illalla nousi vielä kuume, jota jatkui perjantaiaamuun. Voi että oli kivaa. No onneksi ei ole ollut suurempaa menoa, enkä kyllä mihinkään oisi voinut mennäkään. Ensi viikonloppuna on reissu Puolaan, että parempi sairastaa nyt kuin silloin. Vähän flunssa ehkä haittasi kuitenkin maanantaiseen tenttiin lukemista.. vaikka ei sitten tuloksessa näkynytkään. Nyt olo alkaa olla jo kohtuu hyvä.

Ja hehei! Täällä satoi lunta! :D Itselleni lumisade sai hymyn kasvoille, mutta mm. portugalilaiset ja italialaiset tuntuivat seonneen täysin! Filipekään ei kuulemma voinut pysyä sisällä, vaikka väsytti, vaan pakko päästä lunta ihmettelemään.. :D Niin se on erilaista. :) Filipe myös piti mua ilmeisesti ihan hulluna, kun yritin selittää rännän ja lumen eroa.. Säät on muutenkin olleet sekavat. Torstaista sunnuntaihin täällä taisi olla myrsky varoitus päällä. Tuulen maksiminopeudeksi oli povattu 25m/s. Lisäksi ainakin kahtena päivänä ukkosti! En meinannut ensin uskoa, kun Tiia väitti irkissä, että heillä päin ukkostaa. Ei marraskuussa voi ukkostaa enää. Mutta kyllä se vaan ukkosti. Ja lauantaina Simmeringissä satoi lunta ja ukkosti yhtäaikaa!! Vaikka ei sekään ilmeisesti ihan tavatonta ole. Eilen luin netistä, että viikonloppuna sama oli tapahtunut Helsingissäkin. :D

Innsbruck

Eli lauantaina 8.11. klo 9.00 oli tapaaminen Westbahnhofilla Buddy Networkin reissulle Innsbruckiin. Juna lähti vasta klo 9.40 ja perillä Innsbruckissa olimme lopulta noin kolmen aikaan iltapäivällä! Junamatka meni osittain nukkuessa, sillä en ollu nukkunut kahteen edelliseen yöhön oikein kunnolla. Junamatkan kohokohta oli, kun Salzburgin jälkeen tajusimme yllättäen olevamme Saksan puolella. Tästä meitä ensin huomauttivat puhelimet, joiden liittymät yksitellen muuttuivat saksalaisiksi. :D Sitten vähän tutkittiin karttaa ja nähtiin Saksan lippuja talojen pihoilla.

Innsbruckissa jätimme matkalaukkumme juna-aseman tallelokeroihin ja suuntasimme kiertelemään kaupunkia. Hostellille pääsimme kirjautumaan vasta kuuden jälkeen. Olimme luulleet, että Buddy Networkin tyypeillä olisi ollut joku suunnitelman tyyppinen.. mutta ei.. ei ollut oikein koko matkan aikana. Kukaan mukana olleista itävaltalaisista ei tuntunut tietävän Innsbruckista paljoa enempää kuin me.. Joten lauantain kaupunkikiertelyssä näimme kyllä rakennuksia sun muuta, muttei hajuakaan, mitä ne olivat.. :/ Ainoa tiedossa oleva rakennus oli Goldenes Dachl eli kultainen kattonen tai kultainen pikkukatto.. miten sen nyt tahtoo suomentaa (itävaltalaiset tekee asioista pieniä päätteellä -l kun taas saksalaiset -chen.. eli esim saksan ein bisschen kääntyy itävallaksi ein bissl..) No vähän suurempaa kattoa oltiin kuitenkin ootettu.. Lähinnä se näytti oudolta ja aivan erityyppiseltä kuin muu talo.. mutta katto siis aitoa kultaa.. tai niin väitettiin ;)

Kuuden jäljestä suuntasimme siis bussilla hostellille (n. 2km keskustasta). Huoneet olivat 6 hengen huoneita ja olin samassa huoneessa suomalaisen Kirsin, ruotsalaisen Belindan sekä kolmen slovenialaisen pojan kanssa. Aluksi vähän epäilytti, että järkkääkö pojat huoneessa vielä yöllä bileet (ovat sen tyyppisiä, että hyvin olisivat voineet), mutta ei. Ihan nätisti saatiin nukkua. :)

Lauantai-illalla oli ohjelmassa myös illallinen. Syötiin paikallista perinneruokaa, jonka saksalaisen nimen olen jo täysin unohtanut, mutta se siis vastasi suomalaista pyttipannua. Illalla piti olla myös kovasti mainostetut bileet.. ja ruokailun jälkeen lähdettiinkin etsimään bilepaikkaa. Mitään ennalta tiedossa olleita bileitä ei kuitenkaan ollut. Lisäksi meitä oli 36, joten pieniä vaikeuksia löytää paikkaa, jonne olisimme kaikki mahtuneet. No lopulta löytyi pieni, mutta tyhjä baari, jonne kaikki sullouduimme. Itseäni lähinnä väsytti tässä vaiheessa, eikä paikka muutenkaan nyt ollut niin ihmeellinen, joten mieleni alkoi tehdä nukkumaan. Otimmekin taksin Belindan, Kirsin ja jonkun italialaisen tytön kanssa. Matka maksoi 7e eli ei paha. Kuski oli vissiin ainakin osittain italialainen ja vähän erikoislaatuinen. Tiesi Kimi Räikkösen ja Mika Häkkisen, jotka ovat kuulemma hyviä tyyppejä. Ja Ahtisaari on perseestä? Näin hänen mielestään.. Olisi tuosta melkein voinut luulla, että olikin italialaisuuden sijasta serbi?

Sunnuntaina oli aamianen klo 8.30 ja huoneiden luovutus klo 9.30. Sitten laukut taas aseman lokeroihin ja lähdettiin kipuamaan kohti ympäröiviä alppeja. Matkakuvauksesta aiemmin olimme saaneet käsityksen, että käppäilisimme enemmänkin alpeilla. Tästä syystä monilla oli mm. kunnon urheiluvaatteet mukana. Mutta ei. Me mentiin sellasella junan tyyppisellä ja sit sellasella köysihissillä (ei ois sopinu kyllä korkeenpaikankammosille). Lopulta oltiin 2256m korkeudessa. Siitä käveltiin sitten vielä 2334m korkeuteen. Hisseistä nähtiin kyllä, että matkan varrella oli paljon vaeltajia. Rinne oli kuitenkin todella jyrkkää, että hyvä kunto piti olla. Muutamat taittoivat matkaa jopa pyörillä. Eivät kylläkään paljoa nopeammin kuin kävelijät. Ylös vuorelle oli luvattu +4 neljä astetta, minkä vuoksi turkkilaiset vetivät paaksut pipot ja hanskat päälle jo vuoren juurella. Aurinko kuitenkin paistoi, eikä minusta ylhäällä niin kovin kylmä ollut.

Ja ne maisemat! Ja tunnelma mikä siellä ylhäällä oli! Ei voi sanoin, eikä kuvin (ainakaan mun kameralla otetuin) kuvailla! Tosi hienoa! Ja rauhallista. Nyt ymmärrän, miksi erakot mietiskelijät asuu vuorilla ;) Italiaan asti oltaisiin nähty.. Paitsi, että Italia oli pilvissä.

Innsbruckin kaupunki kuvan alalaidassa ja pilvien kohdilla siis Italia

Ei ollenkaan hullummat maisemat ruokaillessa :)

"Vuorikiipeilyn" jälkeen otimme turistibussin. Bussissa oli kuulokkeet (mutta ei tarpeeksi kaikille), joista kuului selitystä aina silloin tällöin matkan varrella olleista rakennuksista. Ei mitenkään hirveen syvällistä kuvaa kaupungista siltikään tullut. Tämän jälkeen Innsbruckissa sijaitsevaan kuninkaallisten linnaan. Ja sitten kahville ja viiden tunnin matka kohti Wieniä.

Ruotsalaisille tuli matkan aikana joku kauhea ruotsin puhumistarve. Olivat lähinnä puhuneet keskenään. Junassa jouduin istumaan neljän paikan ryhmään kahden ruotsalaisen ja yhden ennaltatuntemattoman epsiksen kanssa. Aattelin, että tulee varmaan kiva reissu kun nuo yhet vaan höpöttää ruotsia keskenään ja kolmatta en tunne.. Mutta matka oli kiva! Aloimme pelata maa-peliä. Eli aina piti sanoa joku maa (englanniksi sillä epsis ei yllättäen osannu saksaa) ja seuraavan piti sanoa uusi maa, joka alkoi samalla kirjaimella kuin edellinen loppui. Ensiksi "loppui" a:lla alkavat maat (tai kukaan ei siis keksinyt niitä enempää), jolloin sovimme, että jos maa loppuu a:lla niin otetaan seuraava kirjain. Tätä jatkui siis loppumatkan eli varmaankin lähemmäs neljä tuntia.. Mutta ainakin matka meni nopeasti ja meillä oli kivaa! :D

Kymmenen aikaan illalla olimme Wienissä

Viime viikon tapahtumia

Heps, eli koska Buddy networkin ei odotusten vastaisesti järjestänytkään halloween-teemabileitä, ei me pukeuduttu mitenkään. Mentiin kyllä Filipen Buddyn luo vähän iltaa istumaan. Tyypillä oli oikeesti ihan valtava kämppä!!! Jos muistan oikein niin pinta-alaa oli jotain 100 ja jotain neliömetriä. :S

Vähän on tullut jäätyä jälkeen noissa kouluhommissa, joten olen viikon yritin muuten käyttää niihin.. Vaihtelevalla menestyksellä.. Mm. lauantai kului suomennellessa Energieökonomien prujua. Sunnuntaina lähdettiinkin sitten vähän maaseutumatkailemaan eli Ötscher Gräbeniin.. Siellä oli joku sellanen kansallispuiston tyyppinen ja siellä käppäiltiin. Kaunista oli ja ihanan rauhoittavaa välillä päästä luonnon keskelle. Maisemat olivat välillä kuin Suomessa (täällä on nyt ruska).. paitsi että ihan liikaa vuoria! :D Tai siis vuoria ei ollut liikaa muuten kuin, jos ois halunnu aatella olevansa Suomessa. Meidän piti lähteä ensin kymmenen ihmisen porukalla matkaan. Aamulla Westbahnhofille ilmestyi kuitenkin myös iso kasa espanjalaisia (ja pari belgialaista), niin että veimme eräästä paikallisjunasta koko vaunun! :) Hassua oli, että monilla oli farkut jalassa. Suomalaisilla oli tuulipuvut ja sitten meiltä kyseltiin, että onko noi oikein jotkut vaelluspuvut?? :D Junamatkat eivät oikein sujuneet suunnitelmien mukaan.. Osa junista ei kulkenut sunnuntaina ja jouduimme odottelemaan sun muuta. Mutta reissu oli kiva joka tapauksessa. :)

Maisemia

Tuota pitkin me käppäiltiin

Vesivoimala! ;D

Auringon lasku

Torstaina oli vuorossa vaihtareille järkätty coctail-tilaisuus Rathausella. Kutsussa luki, että oikein itse Burgermeister on meidät kutsunut. Tästä huolimatta herraa ei nähty, sillä hän ei ilmeisesti ollut edes paikalla! :o Kaksi ihmistä piti siellä puheen, joista toinen oli sanonut, ettei Meisteri ollut päässyt paikalle.. Itse en salissa olleesta melusta johtuen juurikaan mitään puheista kuullut.. Mutta nättiä ja kivaa oli. Paikalla oli hieman naposteltavaa sekä tietysti paljon viiniä. :D Pukeutuminen aiheutti ennen tilaisuutta meille paljon päänvaivaa, sillä kukaan ei oikein tiennyt, kuinka hieno tilaisuus oli. Mutta minusta onnistuimme kaikki hyvin. Rathausella viihdyimme johonkin yhteentoista asti. Porukka hajaantui niin, että osa lähti Prater Domin valtavaan night clubiin jatkoille ja osa etsimään jotain pienempää baaria. Me seikkailimme tiemme Prater Domin läheiselle metroasemalle, mutta päätimme siellä Annan kanssa lähteä kotiin nukkumaan.. Vanhoja ja väsyneitä! ;)

Kauniita neitoja kaunis rivi

Rathausen juhlasali

Perjantaina alkoi yksi blokkikurssi yhdeksältä aamulla. Luennoitsija vaikutti todella hyvältä ja innostuneelta aiheestaan. Luennointi tyylikin erosi kyllä ihan täysin suomalaisesta. Välillä tuli väkisinkin mieleen, että tuosta tulisi hyvä meteorologi telkan sääennustuksiin, kun mies huitoi edes takaisin. Väsymys oli jatkoille lähtemättömyydestä huolimatta kuitenkin kova ja mies puhui kunnon itävaltaa hochdeutschen sijasta ja vielä kaiken lisäksi ihan älyttömällä vauhdilla, joten juurikaan mitään en luennoista ymmärtänyt.. :(

Lauantaina lähdettiin Innsbruckiin, mutta kerron siitä ensi kerralla!

Hullu Erasmus-viikonloppu, shoppailua Bratislavassa ja tanssikurssi

Ja minä kun oon ihan luullu, että olen tullut vanhaksi. :D Eli siis, että en jaksa enää valvoa puolta yötä pitempään. Mutta tulipahan viime viikonloppuna sitten todistettua se ihan hölynpölyksi! Eli oli slovenialaisen Aljazin synttärit Molkereistrasse-opiskelija-asuntolan jossain party-huoneen tyyppisessä. Ensin mentiin vähän etkoilemaan Tiian luo, siis kyseessä sama rakennus, ja sitten puolitoista tuntia (hups!) myöhässä bileisiin alakertaan. Porukkaa oli paljon ja vähän liikaa tupaikoivia (lue: >0) ja espanjalaisia (lue: älyttömän kova meteli). Ihan hauskaa oli kuitenkin ja tutustuin mm. uuteen unkarilaiseen tyttöön. Illan edetessä olisi ollut vuoro siirtyä jatkoilemaan erääseen lähelle avattuun baariin (prater dom nimeltään). Eräille vanhemmille tieteen harjoittajille tuli kuitenkin hieman heikko olo slovenialaisten vodka bumien seurauksena (itse en juonut yhtään sellaista). No, vanhukset nukkumaan ja sitten lähdettiin suunnistamaan kohti baaria. Pienen harhailun jälkeen löydettiin lopulta Prater Dom ja sen jono. Tässä vaiheessa kello oli jo jotain ennen kolmea. Ruotsalainen Belinda seisoi vähän sivussa muista ja siirryin juttelemaan hänen kanssaan. Yhtäkkiä Belinda kiskaisi hihasta, että me voidaan mennä sisään.. Jonon edessä ollut poke oli kuulemma vinkannut niin. Sitten käveltiin jonon sivuitse sisään baariin. Olo oli vähän hölmistynyt. Muut ei enää päässy sisään, koska baarissa oli jo kuulemma liikaa porukkaa..

Prater Dom on valtava! Siinä jää onnela kaaaaauas taakse. Huoneita oli 5 (vissiinkin?) ja ne olivat jo yksinään melkein puolet onnelasta! Jokainen huone oli lisäksi useammassa kerroksessa. Kivempaa olisi kuitenkin ollut suuremmalla porukalla.. ja vähän aikaisemmassa vaiheessa iltaa, niin ei olisi väsyttänyt vielä niin paljoa. Lähinnä kierrettiin paikka, juotiin kaksi juomaa (koska ne tavallaan kuulu sisäänpääsymaksuun) ja syötiin pizzapalat. Ja sitten Tiialle odottelemaan, että vanhemmat tieteen harjottajat sai nukuttua ja pysty lähteen kotiin. Kotona olin seitsemän aikaan AAMULLA! Olin niin väsynyt, että meinasin nukahtaa vessaan. Myös seuraava päivä meni väsymyskoomassa.. Illalla oli erään ranskailaisen järkkäämät "kellon siirtobileet" ja pitihän sinne lähteä katsomaan kuitenkin.. En kyllä jaksanut olla kauaa. Oli pakko päästä kotiin nukkumaan.

Kaiken biletyksen jälkeen sunnuntaina piti saada vähän tasapainotusta. Täällä oli nationalfeiertag ja Hofburgin pihalla kauheasti happeningia, varsinki armeija juttuja. Kierreltiin vähän aikaa katsomassa meininkiä ja sitten Nationalhistorisches Museumiin. Ja sekin oli valtava! Kierrettiin siellä joku 3,5h eikä ehditty nähdä kaikkea!

Maanantaina oli taas luentoja. Vierailuluennoitsija selitti ydinvoimatalousjuttuja.. Olisi varmasti ollut ihan älyttömän mielenkiintoista.. jos olisi tajunnut jotain!!! Se mies puhu niin murteella ja nopeasti ja kaikkea, että ensin tuntui, että puhuuko tuo saksaa ollenkaan! Neljä tuntia sitä ja huh oli pää sekasin!

Keskiviikkona lähdettiin Sannan ja Tiian kanssa Bratislavaan.. Tiedän, että olin jo käynyt siellä aikasemminkin, mutta nyt lähdettiin vain shoppaamaan. Slovakiassa kun on vähän halvempaa kuin täällä (pikkasen, jäätelöannos esim. ehkä kolmasosa siitä mitä täällä.. :D ). Löysin itselleni laskettelutakin ja -housut, jotka käyvät myös yleisiksi talvipeuhauspuvuiksi :D Ja maksoivat yhteensä 80e! Ottaen huomioon, että Wienissä samanlaisesta setistä saa helposti pulittaa yli 200 euroakin, olin melko tyytyväinen! :)

Illalla alkoi Erasmuksille tarkoitettu tanssikurssi, jossa valmistaudutaan teknillisen yliopsiston tanssiaisiin. Tyttöjä oli kolme enemmän kuin poikia. Paria vaihdettiin kokoajan, mikä oli hyvä, sillä sai tanssia eri ihmisten ja eri tasoisten ihmisten kanssa, eikä yhden tytön pitänyt olla kokoajan miehen roolissa. Melko perusteista lähdettiin.. Siinä vaiheessa kun vedettiin kolmatta kappaletta sivulta toiselle (slow,slow,quickquick) tuli olo, että oikeesti? Eikös me tää nyt vähemmälläki opita. Tuli myös tosi hyvä tanssija olo, kun monet joutu keskittyy noihin sivulta toiselle heilumisiinkin ihan täysillä.. :) Mutta oli siellä tosi hyviäkin tanssijoita. Ja kurssin jälkeen ollaan kaikki! (että Taru, sunki kantsis ehkä alkaa harjotella, ettet jää mein varjoon ;D ) Tanssikärpänen kyllä purasi taas (kuten aina kun pääsee tanssimaan). Kunpa ens keskiviikko tulis nopeasti taas! :D

Heipsan taas

Jeps, eli viikko sitten keskiviikkona käytiin äänestämässä kuntavaaleissa (siis ihan Suomen kuntavaaleissa :D ). Pilatestunnin jälkeen lähdettiin Tiian kanssa etsimään Suomen suurlähtystöä, missä äänestyspaikka siis oli (muut menivät eri tietä, sillä heillä ei ollut pilatesta ensin). Odotettiin vähintään Suomen lippua ovella ja vähän muutenkin hienompaa pytinkiä. No rakennuksessa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta lähetystön käytössä oli ilmeisesti vain yksi kerros, ei koko rakennusta. Eikä Suomen lippua ovella.. Kyltti oven sivulla, missä oli muutkin kyltit muista rakennuksen toimistoista/firmoista! Mitäs jos meillä ois vaikka joku kauhee hätä ja juostais yöllä itävallan viranomaisia pakoon Suomen suurlähetystöön (niinkuin leffoissa ja kirjoissa tehdään), ni eihän sitä ois ees huomannu! ;D Joo! :D Muuten äänestäminen meni aika kivuttomasti, eikä tarvinnut edes jonottaa.. Vaikka paikalla oli meidän lisäksi siis muitakin äänestäjiä.

Keskiviikkona illalla tuli myös Juulia. Samana iltana käytiin vähän tutustumassa Wienin julkisen liikenteen toimintaan ja kiertelemässä keskustaa. Torstaina meikäläisen luentojen jälkeen oli vuorossa Schönbrunn ja shoppailua! Juulialla on kyllä oikeesti huono vaikutus mun rahoihin. Ne katoaa johonki aina ku shoppaillaan yhessä! Nytkin tuli sitten ostettua violetti villakangastakki, kaksi paitaa ja käsilaukku!!! :S

Perjantaina illalla Sanna järkkäsi luonaan viini-juusto-illan. Eli kaikkien piti tuoda mukanaan viiniä ja muutamaa juustoa ja niitä sitten maisteltiin. Täytyy sanoa, että suurin osa juustoista oli vähän turhan voimakkaita meikäläisen makuun. Pelattiin myös taas Jungle Speediä! Älyttömän kiva peli! Pitää olla älyttömän nopee ja välillä taistella sellasesta toteemijutusta! :D Sannalta lähdettiin vielä käymään mun buddyn tupareissa. Siellä katseltiin buddyn vaihtarikuvia Kanadasta. Vähän kyllä melkein masensi, kun itävaltalaisten puhumisesta keskenään ei ymmärtäny välillä mitään! Oli ihan, että mitä kieltä nää puhuu oikeesti???

Lauantaina aamulla käytiin Juulian kanssa vielä maailmanpyörä-Riesenradissa katselemassa Wieniä ylhäältä päin ja sen jälkeen Tonavalla. Lauantaina illalla Juulia lensi kotiin.

Sunnuntaina lähdettiin Tiian kanssa katsomaan, kun Sanna tuomaroi judokisoja. En ole koskaan ennen nähnyt judoa, joten se oli ihan mielenkiintoista. Kauhea arvuuttelu aina kaikesta, että mitä tapahtuu ja miksi. :D Mutta ehkä jonkunlainen pieni käsitys lajista syntyi. Pelottavaa oli pienet lapset, jotka myös kilpaili siellä. Esim. yksi ehkä noin 8v-tyttö oli ihan killeri! Juoksi vastustajaansa vastaan (minkä Sanna myöhemmin selitti, ettei ole enää vanhempana hyvä, kun on opittu joku tapa heittää toinen juoksusta johonkin.. tosi selkeästi selitetty, eikö? ;) ) ja kaatoi maahan ja voitti! Välillä näytti aika rajulta se homma (ihan kaiken ikäisillä), että nyt ymmärretään, miks Sanna on aina mustelmilla harkkojensa jälkeen. :)

Maanantaina pääsin ensimmäistä kertaa step-tunnille! Jokseenkin jännitti, että olenko siellä ihan pihalla, kun en ollut kahdella ekalla kerralla, mutta en ollut! Monet askelluksien nimet olivat englanniksi, mikä helpotti hommaa. Jos en olisi koskaan steppiä koittanut, olisin varmasti ollut ihan pihalla, sillä ohjelma oli melko koreografinen. Koreografisempi kuin TTY:n stepit. Mutta tykkäsin ihan tosi paljon! Tiistaina iski taas vähän kurkkukipua ja kokoajan väsyilyttää! Jätin siitä syystä keskiviikkoisen pilateksen väliin ja vain nukuin! Jos nyt ei taas tulisi kipeämmäksi!

Ja keittiössä haisee pahalle! Kämppis on säilyttänyt jotain porsaan fileitä keittiön pöydällä lämpimässä jo useemman päivän ja nyt ne haisee ihan älyttömästi! Kämppis ei vaan juuri oo kotona, enkä uskalla ite niitä heittää pois... Oli sekin kyllä jotain haistanut, kun oli keittiön ikkunnan jättänyt auki, mutta en sitten tiennyt, että eikö ollut tajunnut, että ne on lihat, mitkä haisee?? Hulluja nuo espanjalaiset? :S

Maailma maailman sisällä

Maanantaina oli luentoja 4h yhdellä 15min tauolla. Siitä pää aika sekasin lähdin lampsimaan kohti ratikkaa. Näin ratikan tulevan pysäkille, kun itse olin vielä erään aukion toisella puolella, mutten jaksanut lähteä juoksemaan. Ilma oli nätti ja ajattelin, että kävelen kämpille päin mielellään sen aikaa kunnes seuraava ratikka tulee. Seuraava pysäkki tuli eteen ja ajattelin jäädä siihen odottelemaan. Satuin kuitenkin vilkaisemaan sivulle eräästä pienestä portista ja näky oli upea! Talojen välistä näkyi kaukaisuudessa todella kaunis, vaalea palatsi ja sen edessä iso puisto. Puikahdin puistoon vievälle kujalle ja sitä kävellessäni liikenteen ja suurkaupungin melut vaimenivat pikku hiljaa. Puistossa oli melko hiljaista (joitakin ihmisiä kylläkin, lapsia vanhempineen, ihmisiä lueskelmassa penkeillä, kauempana palatsin lähellä turisteja) ja tuoksui syksylle! Aivan kuin olisin kulkenut portin läpi toiseen, satumaiseen maailmaan! Ihana rauha ja kauneus! Ja keskellä Wienin kaupunkia! Puistossa oli suihkulähteitä ja korkeat pensaat reunustivat kävelyreittejä luoden välillä labyrinttimaisen vaikutelman! Palatsi seisoi kaiken yläpuolella pienellä mäellä. Palatsi oli siis Belveder. Kun poistuin puistosta mietein, että tämä oli yksi niistä syistä, miksi rakastuin Wieniin alunperin. Kun vaan kävelee ja kulkee, saattaa löytää itsensä yhtäkkiä aivan upean maiseman keskeltä, jostain missä sitä ei olisi odottanut. The magical Wien!
Tunnelmaa ei voi kuvat täysin kuvata, mutta tässä pari Belvederin puistosta:




Sunnuntaina oli stürmische Tag, eli sturm-festivaalit pohjois-Wienissä (ja sturm oli siis sitä viiniä, mikä ei vielä ole viiniä). Siellä maisteltiin erilaisia sturmeja, punaista ja rosaa. Matka paikalle kesti yli tunnin simmeringeristä. Sitä mietti, että Suomessa ei kyllä tulisi parin tunnin takia lähdettyä Tampereelta Loimaalle, mikä siis kestäisi matkana saman verran.

Punaista ja valkoista sturmia

Tänään käytiin kävelemässä Wiener Waldissa viiden hengen porukalla. Todella ihanaa päästä hieman luonnon keskelle pois kaupungin kiireestä vähäksi aikaa. Vaikka itse metsää ei kestänyt kauaa.. Enimmäkseen kävelimme viiniviljelmien keskellä. Sää oli kuitenkin nätti ja tahti verkkainen, joten reissu oli todella rentouttava. Pysähdyimme myös puoleksi tunniksi juomaan sturmia eräälle viinitilalle. Ja kyllä, nyt on otettava kaikki irti sturmista, sillä parin viikon päästä sitä ei enää saa. Ruska on alkanut myös täällä, mikä lisäsi maisemien kauneutta. Erona Suomeen on ainakin se, ettei Suomessa ruskan aikaan juurikaan voi istua pihalla terassilla juomassa kylmää juomaa palelematta, kuten täällä tänäänkin. :)

Kyllä, tämäkin on Wieniä. :D

Huomenna äänestämään! :D

Mariannan ihmemaa!

Siis mun on pitäny kirjottaa tästä niin monta kertaa, mutta aina unohan! :( Mutta nyt se saa oikein oman tekstinsä! :D

Eli täällä kauppoihin ilmesty jo heti lokakuun alussa joulukalentereita ja suklaajoulupukkeja ja kaikkea joulukamaa! Eli Marianna, sä asut valitettavasti väärässä maassa ;D Täällä varmaan kukaan ei ihmettelis, vaikka laittaisit jo jouluvalot parvekkeelle ;)

(P.S. Isompi, hetki sitten kirjoitettu tilannekatsaus siis tuossa alla)

Haitula ja liila silkkihuivi

Heipä hei! (*varoitus! piiitkä juttu*)

Onpahan vähän venähtänyt kirjottaminen. Mutta siis, Saara siis saapui perjantaina aamulla sateiseen ja kylmään Wieniin. Huoneeseeni oli ilmestynyt extra-sänky sillä välin kun olin noutamassa siskoa kentältä. Sänky oli vähän jossain roskissa ja lisäksi melko lyhyt (ei millään 2m), mutta muuten ihan hyvä. Ainakin Saara sanoi niin. :) Samassa talossa asuvalla ranskalaisella Delphinelle oli poikakaveri myös viime viikolla kylässä ja heidän saamastaan extra-bedistä puttui vissiin jotain lautoja.. Että meillä kävi hyvä tuuri (toivotaan, että se jatkuu ensi viikolla, kun Juulia tulee!).

Eikähän se kurkkukipu yön aikana ollut mihinkään kadonnut. Perjantaina aamulla olo oli melko kipeä. Onneksi Saara toi synttärilahjana mulle ihanan silkkihuivin. Se kaulan ympärillä olen siitä asti kulkenut. Iltapäivää kohti piristyin kuitenkin ja lähdimme Saaran kanssa sadetta uhmaten vähän tutustumaan Wienin keskustaan. Sitten pikakäynti kotona ja Kirsille etkoilemaan ennen illan Erasmus-welcome-partyja koululla. Olimme siellä vähän vaille puoleen yöhön. Lauantaina vuorossa oli Schönbrunin linnan läheisyydessä oleva eläintarha. Eläintarhan jälkeen syömään. Tarkoituksena oli osallistua myös museoiden yöhön. Löysimmekin snapsimuseolle, mutta jono oli liian pitkä ja teimme uukkarin takaisin keskustaan. Tässä vaiheessa kello oli jo jotain yhdeksän illalla, eikä karttoja yöhön kuuluvista museoista enää löytynyt. Muut vaihtarit suuntasivat kahvilaan kaakaolle ja me Saaran kanssa kotiin. Sunnuntaina vierailimme suklaamessuilla. :D Tapahtuma oli kyllä pienoinen pettymys. Ei löytynyt Fazerin sinisen voittanutta. Mutta suklaa on aina suklaata. :D Illalla menimme suomalaisporukalla syömään ja sitten Praterin huvipuiston suuureen maailmanpyörään Riesenradiin. Maanantaina oli vuorossa shoppailua, ruokailua ja jungle speediä (tosi hauska, mutta oltiin ekakertalaisina Saaran kanssa aika pihalla). Tiistaina Haitula lensi taas takaisin Suomeen.. :(

Tosiaan tämä flunssa ei vaan ole ottanut talttuakseen.. mikä ehkämahdollisesti ainakin osittain johtuu siitä, että olen ollut kokoajan menossa. Tämän viikonlopun olen päättänyt levätä. Tänään olisi vissiin ainakin 4 tervetulias-/semesterin alkubileet ja kova hinku olisi lähteä kaikkien muiden mukaan.. mutta pysyn tiukkana. Vaikka tänään onkin taas vähän parempi olo kuin eilen, olen varma, että jos lähtisin jonnekin olisin huomenna taas kipeämpi. Tämä flunssa on nyt vaan voitettava ja ainoa keino taitaa olla kunnon lepo!

Maanantaina alkoi luennot. Aloitusluento kesti n. 2h lukujärjestyksessä lukevan 4h sijaan. Ihan hyvä, sillä tunnin jälkeen alkoi keskittyminen lipsua sen verran, että ymmärtäminen huonontui selvästi. Loppu puoliskon piti vielä epäselvemmin puhuva professori.. On yllättävän vaikeaa yrittää pitkäjänteisesti kuunnella vierasta kieltä. Suomestakin puhuttiin (kyseessä siis energiatalouden kurssi), tai siis siitä, että Suomi on ainoa Euroopan teollisuusmaista, joka rakentaa lisää ydinvoimaa.. ja asiasta muutenkin vähän. Ja löysinpä heti virheenkin professorien kalvoista. Oli taulukko siitä, kuinka monta prosenttia erimaissa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Suomen kohdalla luki 29.jotakin %!!! Joo, ei ehkä ihan pitäny paikkaansa. Todellinen luku on jotain 25% paikkeilla. En kuitenkaan uskaltanut vielä sanoa mitään. Katsotaan toistuuko virhe. Torstaina oli myös luentoja. Ja meikäläinen tosi kipeä. Keskittymisestä ei tullut mitään eikä niin ollen ymmärtämisestäkään. Hassua oli, että pidettiin esittäytymiskierros, jossa siis kaikki opiskelijat esittelivät itsensä ja miksi ovat kurssilla. Paikalla oli yllättävän paljon vaihtareita. Muutenkin tuntuu, että proffat ovat täällä paljon opiskelijaorientoituneita. Ei kuten Suomessa, että proffa astelee luokan eteen, luennoi ja lähtee taas pois. Ja jos joku kysyy jotain, ni vastauksen jälkeen proffa kyselee, että tyydyttikö vastaus ja vastasihan hän varmasti oikeaan asiaan jne :) Tulee olo, että nää proffat todella tahtovat siirtää tietotaitonsa meille, eikä homma ole vaan jotain, mikä nyt on vaan pakko tehä. :D Että ehkä mä vaihanki yliopistoo ja jään tänne opiskeleen loppuun.. ;D Tai ei ehkä kuitenkaan.. Sillä toisaalta me käytiin luennolla myös läpi kaikki, kuinka paljon on mikro,nano,piko,mega,giga jne. Katottiin Tiian kanssa toisiimme sillee, et eikös tää ois pitäny opettaa jossain peruskoulussa eikä yliopistossa..

Ja vielä viihdepuolesta: Käytiin tiistaina oopperassa!! Sevillan parturi. Ja se oli ihan hyvä! Melko ilonen ja sellanen.. Mä olin aatellu, että kaikki oopperat on kauheen synkkiä ja dramaattisia. Mutta ei. :) En kyllä edelleenkään tykkää siitä ku ne naiset kiljuu ihan liian korkeelta. Eihän se kuullosta ees kivalta. Ja mitään ei ymmärretty, sillä se oli osaksi saksaksi ja osaksi italiaksi. Olisi kannattanut lukea se juoni etukäteen.. ehkä. :D

Semesterin alku ja uusi flunssa aalto

Tosiaan ennen kun kaikki ovat kunnolla selvinneet ensimmäisestä flunssa-aallosta, uusi on jo saapunut Wienin. Meikäläisellä on kurkku todella kipeä toista päivää. Monet muutkin ovat kärsineet uudestaan flunssan oireista. Ei auta kuin toivoa, että menisi nopeasti ohi.

Ja kiitokset kaikille onnitteluja lähetelleille. Kiitoskortteja on lähdössä Suomeen päin (ei kuitenkaan niille, jotka ovat onnitelleet facebookissa tai irkissä.. sorry ;) ). Tiistaina pidin pienet synttäribileet täällä kämpillä. Paikalle löysi noin 15 ihmistä. :D Lahjaksi sain suklaata, vohveleita (paaaljon vohveleita), sturmia (joka siis on viiniä, joka ei vielä ole viiniä..) sekä ajatuskalenterin eli joka päivälle oli joku tuuma saksaksi. Vaikka juhlat olivat ihan kivat, yhdessä vaiheessa iski kuitenkin vähän ikävä Suomeen ja juhlimaan kaikkien kavereitten kanssa siellä. :) Illan hauskinta antia oli ehkä portugalilaisen Filipen yritys puhua espanjaa Alician kanssa. Filipe oli tässä vaiheessa jo hieman hönössä.. En tiedä onnistuiko hän sanomaan sanaakaan espanjaa, mutta sen tiedän, että ainakin joka toinen sana oli saksaa! :D Ja suomalainen Kirsi leipoi juhliin sämpylöitä!! Oikein kunnon suomalaisia sämpylöitä!! Ne oli älyttömän hyviä!!!!

Minä ja valtava pakkaus vohveleita!

Kurssit alkoivat vihdoin tänään. Kaikista neljästä kurssista oli aloitusluennot samaan aikaan samassa salissa. Kävi ilmi, että kaksi kursseista järjestetään blokkikursseina, eli luentoja ei ole viikottain vaan parina päivänä koko päivän ja sitten kurssi on ohi. Eli viikottain koululle on raahauduttava vain maanantaisin ja torstaisin! Jei! Kävi myös ilmi, että torstaisin luennoitava Energieökonomie on esitietona maanantain kurssille. Proffat sanoivat, että kursseille saa osallistua yhtäaikaa, mutta he eivät suosittele sitä. Pitää koittaa kuitenkin, sillä tahtoisin käydä molemmat. Toinen proffista puhui tosi selkeää saksaa ja toinen puhui itävaltaa ;) No ei senkään puhe ylivoimaisen epäselvältä vaikuttanut.. että hei, mä saatan jopa ymmärtää luennoilla jotain! *koputtaa puuta*

Jeeeii! Haitula (lue: Saara) tulee huomenna!! :D Joten nyt nukkumaan, jotta huomenna flunssasta ei olisi enää tietoakaan!

Kieli solmussa?

Kielikurssi on nytten sitten ohi. Torstaina oli koe, joka ei ollut mitenkään päätä huimaavan vaikea. Suurimassa osassa tehtäviä oli a, b, c, d-vastausvaihtoehdot. En oikein tiedä, mitä mieltä olen kurssista. Jotenkin oletin, että kursilla olisi oppinut enemmän. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kurssi olisi huonokaan ollut...

Torstaina SoS-program jatkui leffaillalla. Leffana oli vanha brittiläinen Der dritte Mann, joka oli siis kuvattu Wienissä. Ei minusta mitenkään hirmu ihmeellinen, mutta siinäpä se meni. Leffan jälkeen iso porukka lähti läheiseen ravintolaan, Centimeteriin illalliselle. Lähdin mukaan spritzerille, sillä olin syönyt kotona ennen leffaa. Centimeterin ruokalista ei ole kaikilta osiltaan ihan tavallinen. Tarjolla oli mm. 2 metrin makkara (die 2 Meter Wurst). Lyötiin sitten erään belgialaisen Leenin kanssa veto portugalilaista Filipeä vastaan, ettei hän jaksaisi syödä 2 metriä makkaraa. No jaksoihan Filipe sitten sen syödä, minkä seurauksena maksoimme hänen oluensa.. mutta kyllä se oli sen arvoista! :D Illalla olisi ollut myös bileet. Minulle iski kuitenki huono olo ja lähdin kotiin nukkumaan. Flunssainen olo jatkui myös perjantaina ja skippasin SoS-ohjelmassa olleen käynnin Wienin viemäreihin (torstainen elokuva oli osittain kuvattu siellä) ja käytin ajan hyväksi nukkumalla. Illemalla olikin jo parempi olo ja lähdin muiden mukaan leffaan katsomaan Wall-e:n. Se oli ihan kiva. Ei mikään todella hyvä, muttei mitenkään huonokaan. Ihan hauska. :)

Lauantaina oli taas vuorossa retki Wienin ulkopuolelle. Ensin tutustuttiin Euroopan suurimpaan maanalaiseen järveen. Sitten Itävallan suurimpaan tuulimyllyyn. Ja se ei ollut mitenkään erityisen suuren näkönen.. Ihan mielenkiintoista oli kyllä päästä myllyn sisälle ja kuulla miten se toimii. Lounaan jälkeen meillä oli 3h vapaa-aikaa erään järven rannalla olevassa pikku kylässä, jossa oli meneillään jotkut kurpitsajuhlat. Lähdimme tunnin kestävälle veneajelulle järvelle. Älyttömästi veneestä ei nähnyt, mutta aika meni nopeasti jutellessa ja yritettäessä "opiskella" vieraita kieliä. Retkeltä menimme suoraan meidän yliopston järjestämille Hoffesteille Ottakringin olutpanimolle. Aluksi paikalla ei ollut ketään ja paikka näytti aika karulta. Pian ihmisiä alkoi kuitenkin ilmestymään ja tunnelmakin parani. Pieni kulttuuriero tuli kuitenkin taas huomattua. Täällä baareissa saa polttaa, mutta laukkua ei saa pitää lattialla, kun tanssii. Eli meillä oli piiri erasmuksia tanssimassa ja keskellä ihmisten laukkuja, niin kuin Suomessakin usein. Järjestysmiehet tulivat sitten valittamaan, että ei noin saa tehdä! :S

Kämppiksen kanssa on mennyt edelleen hyvin. Perjantaina se huolehti mun huonosta olosta ja tänään pyysi mukaansa kaupungille. Lähdinkin. Alicia ja hänen espanjalaiset kaverit puhuivat kyllä enimmäkseen espanjaa keskenään, joten kauheen hyvin en päässyt juttuun mukaan. Alicia käänsi kyllä aina välillä jotain enkuksikin. Käyskenneltiin ensin vähän aikaa keskustassa. Sitten he halusivat lähteä katsomaan Schönbrunia. En lähtenyt enää mukaan sinne, sillä olen jo nähnyt paikan ja mahdollisesti pitää käydä sitä vieraillekin vielä näyttämässä. Lähdin kävelemään kohti Simmeringeriä. Aurinko paistoi ja oli tosi nättiä. Löysin iiison suihkulähteen, jonka vieressä oli sotilasta esittävä patsas.. ilmeisesti joku muistomerkki. Kaikki teksti oli kuitenkin venäjäksi, eikä meikäläisen venäjän taidoilla sitä suomennettu.

Äitin kanssa jutellessa kävi ilmi, että meikäläisen suomen taidotkin alkaa jo ruostua. Sanoin että joku tulee jostain maasta (er kommt aus X-Land).. mutta eihän niin suomeksi sanota, että joku on kotoisin jostain. Joulunakin mä tulen sinne Itävallasta, mutta en mä täältä silti (kai ;) ) kotosin oo. :) Filipen mielestä on hauskaa yrittää opiskella suomea.. Osaa sanoa jo päivää, sataa, moi ja moimoi.. :D Eräänä päivänä kävi koko Suomen kuvalehden läpi ja yritti etsiä tuttuja sanoja. Kyllähän niitä muutama löytyi (Amerikka ja Japani ja sellaista), mutta aika harvassa niitä oli. :D

Koulu alkaa ensiviikolla! Hui!

Rathaus, Ottakringer und UNO-city

Maanantain nähtävyys vuorossa oli Wienin Rathaus. Rakennus on todella upea ulkoa päin ja oli ihan hieno sisältäkin. Kierros sisällä oli kuitenkin todella lyhyt! Kierroksen jälkeen yritimme päästä syömään sitä aitoa oikeaa Sacherkakkua, mutta ainoaa aitoa tarjoava paikka oli tupaten täynnä (hinnat olisivat varmasti myös olleet katossa asti elleivät sitäkin korkeammalla), joten "tyydyimme" viereiseen kahvilaan.

Lamppu Rathausilla, halkaisija oli muistaakseni jotain 5m luokkaa... Äiti ja iskä: miksei mein liikkeessä myydä tollasia? ;)

Tiistaina oli vuorossa Ottakringerin olutpanimo. Ei mitään kauheen maailmaa mullistavaa, kun on käynyt jo kolmessa olutpanimossa Suomessakin. Samallalailla ne olutta tekee kaikkialla tekee :D Kierroksen jälkeen saatiin maistella ilmaiseksi olutta. Ja kyllä, minäkin maistoin! Ei ollu hyvää, muttei nyt mitenkää älyttömän kauheen kamalaakaan.. Mutta ei minusta kyllä oluen juojaa saa!
Keskiviikkona vierailtiin UNO-cityssä, eli yhdessä YK:n päämajoista. Fiilis oli melkein kuin lentokentällä, kun oli turvatarkastukset ja kaikkea. Turvatarkastusten toisella puolella emme kuulemma olleet enää Itävallassa :D Opastus oli ihan kiva (New Yorkissa kun emme päässeet sinne sisälle asti), mutta taas hirmu lyhyt..

Maanantaina sain lopultakin myös kämppiksen tänne. Näin Alician kuitenkin ensimmäistä kertaa vasta eilen. Aika meneväiseltä hän vaikuttaa (enemmän poissa kotoa kuin kotona). Ihan mukava ja puhelias kuitenkin. On kiva, että kämpässä on muutakin elämää kuin minä yksin :)

Sauna ois kiva!

Kylmä sää vaan jatkuu täällä. Tuntuu niin kuin täällä ei yli 15 astetta missään vaiheessa olisi ollutkaan! Sadesäätä uhmaten lähdimme kuitenkin seikkailemaan SoS-kurssin kanssa Wienin ulkopuolelle lauantaina. Kohteena oli ensin Melk ja siellä sijaitseva luostari ja sitten pieni Dürnsteinin kylä. Kylän pääkohteena oli erään jo tuhoutuneen linnan rauniot. Rauniot olivat täkäläisittäin pienen kukkulan huipulla (varsinaissuomalaisesta nämä kukkulat näyttivät jo korkeilta). Maisemat raunioilta olivat upeat. Muutenkin oli ihanaa päästä suurkaupungin hulinasta välillä maaseudun rauhaan. Myös bussimatkan aikana näkyi monia pieniä kyliä kukkuloiden välisissä laaksoissa. Todella kaunista. :) Kuvia: http://picasaweb.google.com/riina.rajala/SoSExcu02?authkey=a_fHoHZQBpc#

Tänään sade jatkui Wienissä. Lähdimme palelemaan DonauInselille (eli saarelle Tonavassa). Siellä oli Redbullin lentopäivä. Kaiken näköistä vekotinta nähtiin, ja myös Darth Vader osallistui kisaan (lensi kyllä todella vain todella lyhyen matkaa). Osa jopa pääsi vähän pidemmälle.. Mm. perhosta muistuttava "lentokone" leijaili melko sujuvasti yli kymmenen metriä. :)

Nähtävyyksiä

Maanantaina alkoi siis SoS-Programm (Sehenwertes ohne Stress). Keskiviikkona pyöräiltiin ympäri kaupunkia oppaan kanssa ja se oli todella kivaa. Pyörällä pääsi helposti ja turvallisesti kaupungissa ympäriinsä, jopa ihan keskustassa. Melkein joka paikassa kun on omat tiet pyöräilijöille. Vauhti oli leppoisa, eikä satanut (ja minulla oli myös tarpeeksi päällä, ettei tullut edes kylmä), joten reissulla pystyi nauttimaan kunnolla kauniista maisemista ja rakennuksista. Opas oli ehta itävaltalainen, joten ihan kaikesta selityksestä ei aina saanut selvää. Keskiviikkona oli myös taas erasmus-bileet. Baarissa oli vähän liikaa ihmisiä (ja sitä kaipaa jo Suomen tupakoinnin sisällä kieltävää lakia!), mutta muutaman drinkin jälkeen ihmismäärään tottui! ;) Baarijuomat ovat kyllä ihan eri luokkaa täällä. Täällä kun tosiaan drinkkejäkin saa (ainakin erasmus-bileissä) todella halvalla.. saa nähdä miten sitä sitten tottuu taas siideri-linjaan Suomessa. :D Kivaa oli myös, että tutustuttiin muutamaan itävaltalaiseenkin!

Torstaina oli vuorossa Parlament! Arkkitehti oli ollut sitä mieltä, että koska demokratia on keksitty Kreikassa, pitää parlamenttirakennuksen olla kreikkalaistyylinen. Ja todella hieno se olikin. Alla muutama kuva paikan päältä:




Tänään käytiin katselemassa Schloss Schönbrunia! Ja olihan se schön. :) Schönbrunin vieressä on myös eläintarha, ja slovenialaisten lähteitten (lue: erasmusopiskelijoiden) mukaan siellä on kolme päivää sitten syntynyt leijonanpentuja! Tällä kerralla emme ehtineet vierailla eläintarhassa, mutta ehdottomasti vielä tässä lähiaikoina sinne on päästävä! :)


P.S. jos tahotte nähä kauniita (ja vähemmän kauniita) kuvia musta (ettekä vaan rakennuksista) niin niitä näyttää löytyvän facebookista tällä hetkellä ihan kiitettävästi! :D

Päivä, jolloin syksy saapui Wieniin

Ja se päivä oli sunnuntai. Perjantaina täällä oli vielä yli 25 astetta ja sunnuntaina alle 15. Eilen ja tänään asteita on ollut enää alle 10. Lisäksi on satanut ja tuullut kovaa. Ensin oli epätavallisen kuuma ja nyt epätavallisen kylmä. Toivottavasti jossain vaiheessa täälläkin olisi tänne normaali sää. Huomenna ohjelmassa olisi kaupunkiin tutustumista pyörällä, joten nyt vaan sormet kainaloita myöten ristiin, että olisi edes poutaa! Sunnuntaina paleltiin jo Rathausin pihalla katsomassa balettiesitystä (siis suurelta kankaalta, ei livenä). :)

Kurssien valitseminen on alkanut vilkkaana. Täytyy sanoa, että on ikävä Suomen systeemejä! Näillä täällä ei ole yhtä yhteistä systeemiä, vaan luennoitsija saa päättä, miten kurssille ilmottaudutaan, jos sille ylipäätään pitää ilmottautua. Sitten on tosi kiva, ku kurssin kohdalla lukee Anmeldepflicht (=ilmottautumipakko), mutta ei kerrota, miten ilmottautuminen on tehtävä. Kurssiselostuksista ei saa juurikaan selvää. Kurssien kotisivut ovat vielä edellisessä vuodessa, jos kurssilla nyt edes on kunnon kotisivuja. Jos olen ymmärtänyt oikein, joidenkin kurssejen luentoaikoja ei edes saa ennen kuin ensimmäisellä luentokerralla! No, mutta toivottavasti kaikki selkenee lokakuun alkuun mennessä. Myös TTY:n liikuntamahdollisuuksia on oppinut arvostamaan. Täällä kaikkien yliopistojen opiskelijoille yhteisesti urheilukursseja järjestää urheiluyliopisto. Kursseja on kuitenkin (kuuleman mukaan) aivan liian vähän ja jos todella tahtoo jollekin kurssille olisi mentävä huomenna aamulla kuuden aikaan jonottaamaan (eihän nyt mitään netti-ilmottautumisia voi olla). Me aateltiin Tiian kanssa käydä katsomassa huomenna iltapäivällä, että onko kaikki kurssit jo täynnä. Jos on niin sitten on kai opeltava juoksulenkkeilemään...

Ainiin! Löysin melkein rasvatonta maitoa (0,9%) kaupasta! En ole kyllä vielä maistanut, että miltä se maistuu! :D

Bratislava!

Eilen käytiin siis päiväseltään ihmettelemässä Slovakian pääkaupunkia. Ihan söpöltä pikkukaupungilta se vaikutti. Pieni kaupunki oli ehkä lähinnä verrattaessa Wieniin. Vaikutelman sai aikaan myös se, että ihmisiä oli liikenteessä todella vähän! Lähinnä nähtiin muita turisteja ja hääjuhlijoita. En sitten tiedä olisiko uudessa kaupungissa ollut vilkaampaa, me kun pysyteltiin vanhan kaupungin puolella. Matka Bratislavaan kesti junalla noin tunnin ja maksoi yhteen suuntaan 7e.

Vaikka paikallisia ei paljon näkynytkään, samaa ei voinut sanoa TU Wienin Erasmus-opiskelijoista! Meitä oli matkassa 28. Ja kaikkien oli tietenkin päästävä yhdessä syömään. Ravintolan tarjoilija vaikutti hieman stressaavan määräämme. Stressiä ei varmasti helpottanut se, ettei hän osannut englantia eikä saksaa. Mutta onneksi meillä oli 5 tsekkiläistä poikaa mukana, jotka pystyivät sujuvasti kommunikoimaan paikallisten kanssa. Toinen ongelma oli valuutta. Slovakiassa kun ei vielä ole euroja. Monissa paikoissa eurot kuitenki käyvät, eikä monikaan meistä halunnut sitten vaihtaa rahaa yhden päivän takia. Hieman oli metsästämistä paikoista, missä eurot käyvät, mutta aina sellainen löytyi -taas kiitos tsekkiläisten tulkkiemme. :) Halpaa siellä oli! Kunnon ravintolaruoka juomineen maksoi 5e!

Uusi kaupunki ja Tonava

Vanha kaupunki

Ja sydäntä lämmitti alla näkyvä kuva: silmän kantamattomiin tuulivoimaloita! :D (klikatkaa suuremmaksi niin näätte paremmin :) )

Finnen überall

Jeps, terveisiä taas täältä! Asteita tällä hetkellä 27, mutta älkää huoliko, ensi viikolle on tännekin luvattu sadetta ja kylmempää. Meikäläisen menoa täällä on rajoittanu flunssan paholainen, joka on kestänyt kohta viikon. Olo ei ole ollut älyttömän huono niin, että olisi vain halunnut jäädä kotiin makaamaan, muttei ihan hyväkään.. :(

Viime viikonloppuna käytiin maauimalassa ihailemassa Wieniä ylhäältä käsin. Paikka oli tosi hieno. Kauniit rusketusraidat ilmesty siellä ja melkein poltin selkäni. Illalla menimme facebookissa sovittuun vaihtaritapaamiseen Donau Inselille. Inselillä oli koko viikonlopun ilmaiset festarit menossa. Maailman suurin ilmaisfestari sanottiin jossain. No vaihtareita paikalle ilmestyi yhdeksän... joista 6 oli suomalaisia! Loppujen lopuksi huomasimme kulkevamme 5 suomalaisen ryhmässä ja muut olivat kadonneet. Ensin katseltiin Basshunteria, joka veti ihan hyvän shown, hyppi ja pomppi kyllä lavalla ihan taukoamatta ja sekona kokoajan. Tässä vaiheessa saatatte luulla, ettei ilta voisi enää vähemmän itävaltalaiseksi muuttua, mutta olette väärässä. Lähdimme etsimään juotavaa ja istumapaikkoja -löysimme Leningrad Cowboysin esiintymästä yhdellä päälavoista. Tässä vaiheessa oli pakko ottaa spritzerit (paikallisten suosima janojuoma, jossa on sekoitettu viiniä ja kivennäisvettä), jotta illassa olisi ollut edes jotain ei-suomalaista. Ja seuraavana vuorossa oli Sunrise Avenue! :D Suomalaiset TKK:laiset tytöt olivat kuitenkin todella mukavia ja ilta sujui oikein rattoisasti. Toinen tytöistä asuu vielä tuossa ihan naapurisolussa, joten olemme voineet kulkea yhtämatkaa tapahtumiin ja niistä pois.

Saksan kurssi alkoi maanantaina ja vaikuttaa ihan lupaavalta. Meitä on 21 ja arvatkaapa kuinka monta suomalaista? 5! Yhteensä TU Wienissä taitaa olla tällä hetkellä 9 suomalaista vaihtaria.. tai niin moneen minä olen jo törmännyt. Tapahtumissakin meitä on aina yleensä vähintään 4-5. Me yritetään puhua ja puhutaankin paljon saksaa myös silloin kun puhutaan keskenämme, jos lähistöllä vaan on joku ei-suomalainen. Ja ollaan siis tutustuttu hyvin muun maalaisiinkin. Lähinnä on tullut hengattua noiden oman saksankurssilaisten kanssa, sillä he osaavat ja haluavat puhua saksaa, eivätkä englantia, kuten monet muut. Saksan puhuminen on sujunut yllättävän hyvin. Siis niin, että aina lopulta on tullut ymmärretyksi. Englanti alkaa kyllä kadota melko nopeasti. Yritin puhua englantia yhden itävaltalaisen kanssa maanantaina illalla ja saksa puski kokoajan väkisin läpi. :S

Jeps, eli maanantaina oli Buddy-networkin (eli vähän niinku paikalliset tutorit) järjestämät tutustumisiltamat. Olin lukenut vaihtoraporteista, että tuo buddy-järjestelmä ei oikein toimi ja harvat edes näkevät omaa buddyaan. Siksi olin positiivisesti yllättynyt kun oma buddyni laittoi mailia ja jopa soitti sunnuntaina. Sovimme näkevämme maanantain tapahtumassa. Buddyni Samuel opiskelee arkkitehtuuria. Alkupositiivisuus haihtui kuitenkin jo maanantaina hieman. Samuel oli kokoajan, ettei hän osaa mua missään auttaa kun ei opiskella samaa asiaa. Kun yritin pyytää apua tietojärjestelmien kanssa, oli vastaus, että no jos sä ensin koitat ite ja jos et millään osaa niin sitten hän voi auttaa. Eilen oli opiskelijabileet (myös buddy-networkin järjestämät) ja yllätyksekseni Samuel tekstasi ja kysyi olenko tulossa. Viesti oli kuitenkin enkuksi. Vastasin saksaksi.. Seuraava viesti tuli taas enkuksi. No ihan sama sitten, luovutin ja puhuttiin sitten kanssa englantia eilen (vaihtareitten kanssa siis kyllä edelleen saksaa).

Eilen oli siis todellakin ensimmäiset opiskelija bileet eräässä karaokebaarissa. Meininki oli tosi hyvä (kellään ei vaan ollu haalareita! ;) tiesittekö muuten, että Ruotsissakin opiskelijoilla on haalarit?). Ja drinkit halpoja! 7pm-8pm drinkit 0,5e, 8pm-9pm 1,9e ja vielä illalla myöhään olut maksoi 1,9e (mikä nyt ei minua kauheesti auttanu). Mutta sinne siis myös uudestaan!

Ja nyt leffaan rankalaisen, belgialaisen, portugalilaisen ja kyllä kolmen suomalaisen kanssa.
Bis bald!

Kuvakollaasi

Niin missäs maassa me oltiinkaan?

Joutsenet käyttäyty ihan kuten sorsat Suomessa. Iso parvi odotti pullaa, eikä pelännyt meitä ollenkaan.

Tonava kaunoinen

Katumaisemaa

Teknillisen yliopiston sisäpiha, eikö oo ihan ku Garden Partyissä tai jossain ;)

Sacre-Coeur sai kilpailijan teknillisen yliopsiton naapurista.