Finnen überall

Jeps, terveisiä taas täältä! Asteita tällä hetkellä 27, mutta älkää huoliko, ensi viikolle on tännekin luvattu sadetta ja kylmempää. Meikäläisen menoa täällä on rajoittanu flunssan paholainen, joka on kestänyt kohta viikon. Olo ei ole ollut älyttömän huono niin, että olisi vain halunnut jäädä kotiin makaamaan, muttei ihan hyväkään.. :(

Viime viikonloppuna käytiin maauimalassa ihailemassa Wieniä ylhäältä käsin. Paikka oli tosi hieno. Kauniit rusketusraidat ilmesty siellä ja melkein poltin selkäni. Illalla menimme facebookissa sovittuun vaihtaritapaamiseen Donau Inselille. Inselillä oli koko viikonlopun ilmaiset festarit menossa. Maailman suurin ilmaisfestari sanottiin jossain. No vaihtareita paikalle ilmestyi yhdeksän... joista 6 oli suomalaisia! Loppujen lopuksi huomasimme kulkevamme 5 suomalaisen ryhmässä ja muut olivat kadonneet. Ensin katseltiin Basshunteria, joka veti ihan hyvän shown, hyppi ja pomppi kyllä lavalla ihan taukoamatta ja sekona kokoajan. Tässä vaiheessa saatatte luulla, ettei ilta voisi enää vähemmän itävaltalaiseksi muuttua, mutta olette väärässä. Lähdimme etsimään juotavaa ja istumapaikkoja -löysimme Leningrad Cowboysin esiintymästä yhdellä päälavoista. Tässä vaiheessa oli pakko ottaa spritzerit (paikallisten suosima janojuoma, jossa on sekoitettu viiniä ja kivennäisvettä), jotta illassa olisi ollut edes jotain ei-suomalaista. Ja seuraavana vuorossa oli Sunrise Avenue! :D Suomalaiset TKK:laiset tytöt olivat kuitenkin todella mukavia ja ilta sujui oikein rattoisasti. Toinen tytöistä asuu vielä tuossa ihan naapurisolussa, joten olemme voineet kulkea yhtämatkaa tapahtumiin ja niistä pois.

Saksan kurssi alkoi maanantaina ja vaikuttaa ihan lupaavalta. Meitä on 21 ja arvatkaapa kuinka monta suomalaista? 5! Yhteensä TU Wienissä taitaa olla tällä hetkellä 9 suomalaista vaihtaria.. tai niin moneen minä olen jo törmännyt. Tapahtumissakin meitä on aina yleensä vähintään 4-5. Me yritetään puhua ja puhutaankin paljon saksaa myös silloin kun puhutaan keskenämme, jos lähistöllä vaan on joku ei-suomalainen. Ja ollaan siis tutustuttu hyvin muun maalaisiinkin. Lähinnä on tullut hengattua noiden oman saksankurssilaisten kanssa, sillä he osaavat ja haluavat puhua saksaa, eivätkä englantia, kuten monet muut. Saksan puhuminen on sujunut yllättävän hyvin. Siis niin, että aina lopulta on tullut ymmärretyksi. Englanti alkaa kyllä kadota melko nopeasti. Yritin puhua englantia yhden itävaltalaisen kanssa maanantaina illalla ja saksa puski kokoajan väkisin läpi. :S

Jeps, eli maanantaina oli Buddy-networkin (eli vähän niinku paikalliset tutorit) järjestämät tutustumisiltamat. Olin lukenut vaihtoraporteista, että tuo buddy-järjestelmä ei oikein toimi ja harvat edes näkevät omaa buddyaan. Siksi olin positiivisesti yllättynyt kun oma buddyni laittoi mailia ja jopa soitti sunnuntaina. Sovimme näkevämme maanantain tapahtumassa. Buddyni Samuel opiskelee arkkitehtuuria. Alkupositiivisuus haihtui kuitenkin jo maanantaina hieman. Samuel oli kokoajan, ettei hän osaa mua missään auttaa kun ei opiskella samaa asiaa. Kun yritin pyytää apua tietojärjestelmien kanssa, oli vastaus, että no jos sä ensin koitat ite ja jos et millään osaa niin sitten hän voi auttaa. Eilen oli opiskelijabileet (myös buddy-networkin järjestämät) ja yllätyksekseni Samuel tekstasi ja kysyi olenko tulossa. Viesti oli kuitenkin enkuksi. Vastasin saksaksi.. Seuraava viesti tuli taas enkuksi. No ihan sama sitten, luovutin ja puhuttiin sitten kanssa englantia eilen (vaihtareitten kanssa siis kyllä edelleen saksaa).

Eilen oli siis todellakin ensimmäiset opiskelija bileet eräässä karaokebaarissa. Meininki oli tosi hyvä (kellään ei vaan ollu haalareita! ;) tiesittekö muuten, että Ruotsissakin opiskelijoilla on haalarit?). Ja drinkit halpoja! 7pm-8pm drinkit 0,5e, 8pm-9pm 1,9e ja vielä illalla myöhään olut maksoi 1,9e (mikä nyt ei minua kauheesti auttanu). Mutta sinne siis myös uudestaan!

Ja nyt leffaan rankalaisen, belgialaisen, portugalilaisen ja kyllä kolmen suomalaisen kanssa.
Bis bald!