Haitula ja liila silkkihuivi

Heipä hei! (*varoitus! piiitkä juttu*)

Onpahan vähän venähtänyt kirjottaminen. Mutta siis, Saara siis saapui perjantaina aamulla sateiseen ja kylmään Wieniin. Huoneeseeni oli ilmestynyt extra-sänky sillä välin kun olin noutamassa siskoa kentältä. Sänky oli vähän jossain roskissa ja lisäksi melko lyhyt (ei millään 2m), mutta muuten ihan hyvä. Ainakin Saara sanoi niin. :) Samassa talossa asuvalla ranskalaisella Delphinelle oli poikakaveri myös viime viikolla kylässä ja heidän saamastaan extra-bedistä puttui vissiin jotain lautoja.. Että meillä kävi hyvä tuuri (toivotaan, että se jatkuu ensi viikolla, kun Juulia tulee!).

Eikähän se kurkkukipu yön aikana ollut mihinkään kadonnut. Perjantaina aamulla olo oli melko kipeä. Onneksi Saara toi synttärilahjana mulle ihanan silkkihuivin. Se kaulan ympärillä olen siitä asti kulkenut. Iltapäivää kohti piristyin kuitenkin ja lähdimme Saaran kanssa sadetta uhmaten vähän tutustumaan Wienin keskustaan. Sitten pikakäynti kotona ja Kirsille etkoilemaan ennen illan Erasmus-welcome-partyja koululla. Olimme siellä vähän vaille puoleen yöhön. Lauantaina vuorossa oli Schönbrunin linnan läheisyydessä oleva eläintarha. Eläintarhan jälkeen syömään. Tarkoituksena oli osallistua myös museoiden yöhön. Löysimmekin snapsimuseolle, mutta jono oli liian pitkä ja teimme uukkarin takaisin keskustaan. Tässä vaiheessa kello oli jo jotain yhdeksän illalla, eikä karttoja yöhön kuuluvista museoista enää löytynyt. Muut vaihtarit suuntasivat kahvilaan kaakaolle ja me Saaran kanssa kotiin. Sunnuntaina vierailimme suklaamessuilla. :D Tapahtuma oli kyllä pienoinen pettymys. Ei löytynyt Fazerin sinisen voittanutta. Mutta suklaa on aina suklaata. :D Illalla menimme suomalaisporukalla syömään ja sitten Praterin huvipuiston suuureen maailmanpyörään Riesenradiin. Maanantaina oli vuorossa shoppailua, ruokailua ja jungle speediä (tosi hauska, mutta oltiin ekakertalaisina Saaran kanssa aika pihalla). Tiistaina Haitula lensi taas takaisin Suomeen.. :(

Tosiaan tämä flunssa ei vaan ole ottanut talttuakseen.. mikä ehkämahdollisesti ainakin osittain johtuu siitä, että olen ollut kokoajan menossa. Tämän viikonlopun olen päättänyt levätä. Tänään olisi vissiin ainakin 4 tervetulias-/semesterin alkubileet ja kova hinku olisi lähteä kaikkien muiden mukaan.. mutta pysyn tiukkana. Vaikka tänään onkin taas vähän parempi olo kuin eilen, olen varma, että jos lähtisin jonnekin olisin huomenna taas kipeämpi. Tämä flunssa on nyt vaan voitettava ja ainoa keino taitaa olla kunnon lepo!

Maanantaina alkoi luennot. Aloitusluento kesti n. 2h lukujärjestyksessä lukevan 4h sijaan. Ihan hyvä, sillä tunnin jälkeen alkoi keskittyminen lipsua sen verran, että ymmärtäminen huonontui selvästi. Loppu puoliskon piti vielä epäselvemmin puhuva professori.. On yllättävän vaikeaa yrittää pitkäjänteisesti kuunnella vierasta kieltä. Suomestakin puhuttiin (kyseessä siis energiatalouden kurssi), tai siis siitä, että Suomi on ainoa Euroopan teollisuusmaista, joka rakentaa lisää ydinvoimaa.. ja asiasta muutenkin vähän. Ja löysinpä heti virheenkin professorien kalvoista. Oli taulukko siitä, kuinka monta prosenttia erimaissa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Suomen kohdalla luki 29.jotakin %!!! Joo, ei ehkä ihan pitäny paikkaansa. Todellinen luku on jotain 25% paikkeilla. En kuitenkaan uskaltanut vielä sanoa mitään. Katsotaan toistuuko virhe. Torstaina oli myös luentoja. Ja meikäläinen tosi kipeä. Keskittymisestä ei tullut mitään eikä niin ollen ymmärtämisestäkään. Hassua oli, että pidettiin esittäytymiskierros, jossa siis kaikki opiskelijat esittelivät itsensä ja miksi ovat kurssilla. Paikalla oli yllättävän paljon vaihtareita. Muutenkin tuntuu, että proffat ovat täällä paljon opiskelijaorientoituneita. Ei kuten Suomessa, että proffa astelee luokan eteen, luennoi ja lähtee taas pois. Ja jos joku kysyy jotain, ni vastauksen jälkeen proffa kyselee, että tyydyttikö vastaus ja vastasihan hän varmasti oikeaan asiaan jne :) Tulee olo, että nää proffat todella tahtovat siirtää tietotaitonsa meille, eikä homma ole vaan jotain, mikä nyt on vaan pakko tehä. :D Että ehkä mä vaihanki yliopistoo ja jään tänne opiskeleen loppuun.. ;D Tai ei ehkä kuitenkaan.. Sillä toisaalta me käytiin luennolla myös läpi kaikki, kuinka paljon on mikro,nano,piko,mega,giga jne. Katottiin Tiian kanssa toisiimme sillee, et eikös tää ois pitäny opettaa jossain peruskoulussa eikä yliopistossa..

Ja vielä viihdepuolesta: Käytiin tiistaina oopperassa!! Sevillan parturi. Ja se oli ihan hyvä! Melko ilonen ja sellanen.. Mä olin aatellu, että kaikki oopperat on kauheen synkkiä ja dramaattisia. Mutta ei. :) En kyllä edelleenkään tykkää siitä ku ne naiset kiljuu ihan liian korkeelta. Eihän se kuullosta ees kivalta. Ja mitään ei ymmärretty, sillä se oli osaksi saksaksi ja osaksi italiaksi. Olisi kannattanut lukea se juoni etukäteen.. ehkä. :D