Joulun alla ja aikana ja vähän jälkeenkin en jotenkin saanut itseäni bloggailemaan. Itseasiassa kaikki tietokoneisiin liittyvä jäi vähän vähemmälle. Mutta tässä siis vähän juttua laskettelureissustamme Zell am Seehen:
Zell am See sijaitsee Salzbugista hieman lounaaseen, siis aivan Alpeilla. Paikka oli todella kaunis ja luntakin löytyi riittämiin myös vuorien laaksoista. Lähtö Wienistä tapahtui hieman ennen ysiä junalla. Meitä oli 60 jotain vaihtaria ja muutama paikallinen Wienistä. Lisäksi seuraamme liittyi muutamia vaihtareita ainakin Grazista. Ja suomalaisten lukumäärä oli taas päätä huimaava. Joka puolella ryhmässämme kuului suomen kieltä. Mutta eivät ruotsalaisetkaan lukumäärässään paljoa suomalaisista jääneet, jos yhtään.
Sunnuntaina saavuttuamme Zell am Seehen ohjelmassa oli huoneiden jako ja välineiden vuokraus (niille, joilla ei omia välineitä ollut, kuten minulle). Päivällinen kuului maksamaamme hintaan ja oli buffet tyyppinen, eli siesovasta pöydästä sai noutaa. Buffetin teema oli italialainen keittiö ja pastat ja lasagnet olivat todella herkullisia. Illalla oli vielä Welcome-bileet. Klo 21-23 bileet olivat vain meille varatussa huoneessa, josta siirryttiin alakerran baariin. Itse lähdin ennen baariin siirtymistä nukkumaan, sillä en ollut saanut nukuttua kunnolla edellisenä iltana. Unet jäivät kuitenkin vähäisiksi myös nyt, sillä taaskaan nukkumisesta ei meinannut tulla mitään.
Aamulla väsyneenä raahauduimme buffet-aamiaiselle. Olimme Kirsin kanssa ilmottautuneet päivän mittaiseen lasketteluopetukseen, sillä halusimme hieman lisää vinkkejä ja varmuutta laskemiseen. Ja opetus oli todella hyvää! Ryhmiä oli kaksi, alottelijoiden ja meidän hieman edistyneimpien (alottelijat eivät olleet suksilla ennen olleetkaan). Teimme kaikenlaisia harjoituksia välillä ilman sauvoja ja välillä sauvoja heilutellen ties miten. Mutta se kaikki oli todella opettavaa. Tajusin ensimmäistä kertaa, millaisessa asennossa lasketellessa todella pitäisi olla ja miten sukset saadaan kääntymään ilman aurausta. :D Päivän päätteeksi päätimme osallistua opetukseen myös tiistaina. Ja tiistaina selvisimme useamman kerran jo punaiseksi luokitellusta rinteestä (sininen on helpoin, sitten punainen ja mustat aikastas jyrkkiä) (rinne = Piste saksaksi).
Heti maanantaina saimme myös huonoja uutisia. Belinda oli kaatunut ja satuttanut polvensa pahasti, eikä pystynyt enää laskettelemaan sen jälkeen. :( Onneksi luita ei sentään ollut mennyt poikki.
Maanantai-illalla oli tiedossa teemabileet, joista minulla ei ollut kovin suuria odotuksia aluksi, sillä teemana oli Playboy meets bunny. Olimme kuitenkin sonnustautuneet pupunkorvilla. Jotkut olivat nähneet vaivaa enemmänkin. Paras puku oli ehkä kuitenkin pojalla, joka oli kiinnittänyt pelikortteja paitaansa. :D Ja olihan meillä ennakkoluuloistani huolimatta aikastas hauskaa. Tiistaiaamulla väsymys oli entistä suurempi, sillä yö jäi yllättäen taas lyhyeksi.
Tiistain opetus oli jo paljon laskemispainotteisempaa kuin maanantain harjoituspainotteinen. Mutta kivaa oli taas. Aurinko paistoi ja kylmä ei ollut ainakaan. Kuuma tuli välillä. Rusketusrajoja kasvoihin ei kuitenkaan ehtinyt ilmestyä, ehkä kiitos aurinkorasvan. :) Muut kaverimme olivat lähteneet Kapruniin läheiselle jäätikölle. Itse ei tullut nyt sitten käytyä siellä ollenkaan. Illallisena oli itävaltalaista ruokaa, ja huhhuh. Sitä katseli niitä ruokia ja mietti, että eihän tässä ole mitään, mikä näyttäisi kovin herkulliselta. Rasvaisia, epämääräisen näköisiä lihaklönttejä vain. Mutta kyllä sitä taas sai mahansa täyteen. Tiistai-illan bileiden teemana oli Hawaii Night.
Keskiviikkona heräsin älyttömään kurkkukipuun. Olo oli muutenkin kipeä ja heikko, joten päätin jättää laskettelun väliin elätellen toivoa, etten tulisi pahemmin kipeäksi. Meidän huoneesta tulikin sitten oikein sairashuone kun minun ja Belindan lisäksi huoneeseen majoitettiin flunssainen tai mahatautinen tai joku sellainen usalainen tyttö. Pelkäsimmekin, että saamme vielä jonkun mahataudin, mutta onneksi selvisimme ilman. Lähtö Zell am Seestä oli viiden aikaan päivällä. Yhdeltätoista oltiin lopulta Wienissä ja vähän ennen puolta yötä olin kotona. Mutta en voinut mennä vielä nukkumaan. Piti purkaa laskettelu kamat ja pakata Suomen joululomaa varten, sillä lento Suomeen lähti klo 10.30 a.m.. Vähän jokseenkin väsytti torstaina Suomessa. Flunssa aaltoili, mutta lopulta paheni niin, että lauantaina olin alkupäivän melko huonossa kunnossa. Onneksi jo illalla alkoi olo parantua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti