Pääsiäisenä Wienin valtasi helle! Siis ihan oikea, aito helle! Asteita oli +25-26 Celciusta ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Tästä seurasi se, että eihän kouluhommista tullut oikein mitään, kun ei sisällä malttanut pysyä. Sen sijaan Tonavassa olevaan saareen, DonauInseliin, tuli tutustuttua lisää. Siellä hellemekossa/muissa hellevaatteissa tuli lueskeltua, picniceiltyä ja yhtenä iltana myös tutustuttua Tonavan rannalla olevien coctail-paikkojen tarjontaan. :) Pääsiäisen jälkeen ilmat hieman viilenivät, elikäs nyt on ollut sellaista 20-22. Auringossa hyvinkin lämmin, mutta varjossa tarttee pitkähihaisen. Lämmin ilma on aiheuttanut myös vihreyden räjähtämisen. Ennen pääsiäistä oli nähtävissä sellaista hentoa kevään vihreää, mutta nyt kaikki puut ja pensaat ovat jo ihan tummanvihreitä lehtiä sekä kukkia täynnä ja maisema muistuttaa jo täysin kesää. Pääsiäispyhien jälkeen meillä oli siis vielä viikko lomaa. Se kului lämmöstä nauttimisen lisäksi mm. tekemällä täytettyjä paprikoita porukalla ja syömällä niitä, katsomalla leffaa, pelaamalla Jungle Speediä (ihan loisto peli!). Ja tuli sitä vähän kouluhommiakin väännettyä. :)
Ruotsalaisen Theresen poikaystävällä on kyllä kivoja kavereita! Elikkäs Theresen poikakaveri tuntee ruotsalaisen metallibändin Sabatonin tyyppejä. Sabaton soitti toisen ruotsalaisen metallibändin, Hammerfallin, lämppärinä näiden Euroopan kiertueella. Ja niin hups, me oltiin vieraslistalla ja päästiin katsomaan kyseistä konserttia tiistaina 14.4. ihan ilmaiseksi! :D En ollut ennen Sabatonista mitään kuullut, mutta ihan hyvältä bändi vaikutti. Ja tosi hyviä esiintymään! Itseasiassa pidin Sabatonin esiintymisestä enemmän kuin itse pääbändi Hammerfallin (josta olin kyllä kuullut ennenkin). Sabatonin jätkillä oli kova meininki päällä ja selvästi esiintymisen iloa, kun taas Hammerfallista näki, että tää sama juttu on vedetty ehkä pari tuhatta kertaa ennenkin. Ei sikäli, että hekään huonoja olisivat olleet. Vähän oli kyllä eriparia olo siellä kaikkien hevi-ihmisten keskellä, mutta ei se mitään.
Sunnuntaina 19.4. Wienin valloittivat maratoonarit. Mekin käytiin pienellä porukalla vähän katselemassa menoa. Kyllä oli niin monen näköistä tallaajaa juoksemassa. Osa ihan sen näköistä porukkaa, ettei yhtään uskoisi, että pystyisi maratonin juoksemaan. Eikähän kaikki yrittäjät kai pystyneetkään. Kaikista hauskinta olivat ihmiset jotka juoksivat lastenrattaitten tai -vaunujen kanssa. :) Ja huh, kyllä vetivät voittajat kovaa vauhtia. Miesten voittajalla meni koko maratonin juoksemiseen vain hieman yli 2h ja naisten joku 2,5h (jos nyt oikein muistan).
Tässä on tullut myös itse aloitettua juoksuharrastus (vaikka mihinkään maratonille en kyllä ole suuntaamassa). Therese oli lyötänyt netistä harjoitusohjelman alottelijoille: ensin juostiin 4 kertaa 5min ja välissä aina 2min reipasta kävelyä ja siitä ohjelma lähtee vaikeutumaan. Yllättävän hyvin olen jaksanut. Pelkäsin aluksi, ettei hommasta tule mitään, mutta tuon ohjelman ja seuran kanssa on juoksemaan lähteminen ollut kivaa. Vaikka Therese kyllä juoksee paljon kevyemmin ja nopeammin kuin minä. :)
Ja lopuksi vielä yksi kuvanen maanantain minigolfauksesta: ei ne ruotsalaiset osaa erottaa palloa ja kanssakilpailijaa toisistaan.. ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Onnittelut juoksuharrastuksen löytämisestä! Lähdetkö sitten mun kanssa syksyllä lenkille? Mä luulen että sä olet vuoden-parin päästä takaisin Wienissä juoksemassa vähintään puolimaratonia. :)
Ehkä sie oot viel niin paljon fuksipalleron näkönen, että siuta hutkitaan mailalla sen takia?
Aino, mä luulen, että mun juoksuvauhti on vielä väääähäsen hitaampi sun vauhtiin verrattuna syksyllä.. :) Mutta sanon saman kuin Essillekin, että jos et luule kyllästyväsi, niin mennään toki! :)
Petri, ootko sä useinki hutkinu sun fuksipalleroisia mailoilla? :o
jes sain kaverin Suolijärvelle ;)
Yksi lempiharrastuksistani sählyä pelatessa ;). Ku muut o liian nopeit ja en saa lyödä palloo ni pitää sitten vaan hutkia fukseja.
Lähetä kommentti