Innsbruckissa jätimme matkalaukkumme juna-aseman tallelokeroihin ja suuntasimme kiertelemään kaupunkia. Hostellille pääsimme kirjautumaan vasta kuuden jälkeen. Olimme luulleet, että Buddy Networkin tyypeillä olisi ollut joku suunnitelman tyyppinen.. mutta ei.. ei ollut oikein koko matkan aikana. Kukaan mukana olleista itävaltalaisista ei tuntunut tietävän Innsbruckista paljoa enempää kuin me.. Joten lauantain kaupunkikiertelyssä näimme kyllä rakennuksia sun muuta, muttei hajuakaan, mitä ne olivat.. :/ Ainoa tiedossa oleva rakennus oli Goldenes Dachl eli kultainen kattonen tai kultainen pikkukatto.. miten sen nyt tahtoo suomentaa (itävaltalaiset tekee asioista pieniä päätteellä -l kun taas saksalaiset -chen.. eli esim saksan ein bisschen kääntyy itävallaksi ein bissl..) No vähän suurempaa kattoa oltiin kuitenkin ootettu.. Lähinnä se näytti oudolta ja aivan erityyppiseltä kuin muu talo.. mutta katto siis aitoa kultaa.. tai niin väitettiin ;)
Kuuden jäljestä suuntasimme siis bussilla hostellille (n. 2km keskustasta). Huoneet olivat 6 hengen huoneita ja olin samassa huoneessa suomalaisen Kirsin, ruotsalaisen Belindan sekä kolmen slovenialaisen pojan kanssa. Aluksi vähän epäilytti, että järkkääkö pojat huoneessa vielä yöllä bileet (ovat sen tyyppisiä, että hyvin olisivat voineet), mutta ei. Ihan nätisti saatiin nukkua. :)
Lauantai-illalla oli ohjelmassa myös illallinen. Syötiin paikallista perinneruokaa, jonka saksalaisen nimen olen jo täysin unohtanut, mutta se siis vastasi suomalaista pyttipannua. Illalla piti olla myös kovasti mainostetut bileet.. ja ruokailun jälkeen lähdettiinkin etsimään bilepaikkaa. Mitään ennalta tiedossa olleita bileitä ei kuitenkaan ollut. Lisäksi meitä oli 36, joten pieniä vaikeuksia löytää paikkaa, jonne olisimme kaikki mahtuneet. No lopulta löytyi pieni, mutta tyhjä baari, jonne kaikki sullouduimme. Itseäni lähinnä väsytti tässä vaiheessa, eikä paikka muutenkaan nyt ollut niin ihmeellinen, joten mieleni alkoi tehdä nukkumaan. Otimmekin taksin Belindan, Kirsin ja jonkun italialaisen tytön kanssa. Matka maksoi 7e eli ei paha. Kuski oli vissiin ainakin osittain italialainen ja vähän erikoislaatuinen. Tiesi Kimi Räikkösen ja Mika Häkkisen, jotka ovat kuulemma hyviä tyyppejä. Ja Ahtisaari on perseestä? Näin hänen mielestään.. Olisi tuosta melkein voinut luulla, että olikin italialaisuuden sijasta serbi?
Sunnuntaina oli aamianen klo 8.30 ja huoneiden luovutus klo 9.30. Sitten laukut taas aseman lokeroihin ja lähdettiin kipuamaan kohti ympäröiviä alppeja. Matkakuvauksesta aiemmin olimme saaneet käsityksen, että käppäilisimme enemmänkin alpeilla. Tästä syystä monilla oli mm. kunnon urheiluvaatteet mukana. Mutta ei. Me mentiin sellasella junan tyyppisellä ja sit sellasella köysihissillä (ei ois sopinu kyllä korkeenpaikankammosille). Lopulta oltiin 2256m korkeudessa. Siitä käveltiin sitten vielä 2334m korkeuteen. Hisseistä nähtiin kyllä, että matkan varrella oli paljon vaeltajia. Rinne oli kuitenkin todella jyrkkää, että hyvä kunto piti olla. Muutamat taittoivat matkaa jopa pyörillä. Eivät kylläkään paljoa nopeammin kuin kävelijät. Ylös vuorelle oli luvattu +4 neljä astetta, minkä vuoksi turkkilaiset vetivät paaksut pipot ja hanskat päälle jo vuoren juurella. Aurinko kuitenkin paistoi, eikä minusta ylhäällä niin kovin kylmä ollut.
Ja ne maisemat! Ja tunnelma mikä siellä ylhäällä oli! Ei voi sanoin, eikä kuvin (ainakaan mun kameralla otetuin) kuvailla! Tosi hienoa! Ja rauhallista. Nyt ymmärrän, miksi erakot mietiskelijät asuu vuorilla ;) Italiaan asti oltaisiin nähty.. Paitsi, että Italia oli pilvissä.
Ei ollenkaan hullummat maisemat ruokaillessa :)"Vuorikiipeilyn" jälkeen otimme turistibussin. Bussissa oli kuulokkeet (mutta ei tarpeeksi kaikille), joista kuului selitystä aina silloin tällöin matkan varrella olleista rakennuksista. Ei mitenkään hirveen syvällistä kuvaa kaupungista siltikään tullut. Tämän jälkeen Innsbruckissa sijaitsevaan kuninkaallisten linnaan. Ja sitten kahville ja viiden tunnin matka kohti Wieniä.
Ruotsalaisille tuli matkan aikana joku kauhea ruotsin puhumistarve. Olivat lähinnä puhuneet keskenään. Junassa jouduin istumaan neljän paikan ryhmään kahden ruotsalaisen ja yhden ennaltatuntemattoman epsiksen kanssa. Aattelin, että tulee varmaan kiva reissu kun nuo yhet vaan höpöttää ruotsia keskenään ja kolmatta en tunne.. Mutta matka oli kiva! Aloimme pelata maa-peliä. Eli aina piti sanoa joku maa (englanniksi sillä epsis ei yllättäen osannu saksaa) ja seuraavan piti sanoa uusi maa, joka alkoi samalla kirjaimella kuin edellinen loppui. Ensiksi "loppui" a:lla alkavat maat (tai kukaan ei siis keksinyt niitä enempää), jolloin sovimme, että jos maa loppuu a:lla niin otetaan seuraava kirjain. Tätä jatkui siis loppumatkan eli varmaankin lähemmäs neljä tuntia.. Mutta ainakin matka meni nopeasti ja meillä oli kivaa! :D
Kymmenen aikaan illalla olimme Wienissä
Ruotsalaisille tuli matkan aikana joku kauhea ruotsin puhumistarve. Olivat lähinnä puhuneet keskenään. Junassa jouduin istumaan neljän paikan ryhmään kahden ruotsalaisen ja yhden ennaltatuntemattoman epsiksen kanssa. Aattelin, että tulee varmaan kiva reissu kun nuo yhet vaan höpöttää ruotsia keskenään ja kolmatta en tunne.. Mutta matka oli kiva! Aloimme pelata maa-peliä. Eli aina piti sanoa joku maa (englanniksi sillä epsis ei yllättäen osannu saksaa) ja seuraavan piti sanoa uusi maa, joka alkoi samalla kirjaimella kuin edellinen loppui. Ensiksi "loppui" a:lla alkavat maat (tai kukaan ei siis keksinyt niitä enempää), jolloin sovimme, että jos maa loppuu a:lla niin otetaan seuraava kirjain. Tätä jatkui siis loppumatkan eli varmaankin lähemmäs neljä tuntia.. Mutta ainakin matka meni nopeasti ja meillä oli kivaa! :D
Kymmenen aikaan illalla olimme Wienissä
4 kommenttia:
On kyl hienot maisemat. :)
Kylla makin voisin tuolla kayda syomassa :)
(muo hamaa ku meijan blogit nayttaa melkein samalta)
kuin se hämää?
ehka vaan siksi etta olen niin yksinkertainen :)
Lähetä kommentti